Elinkeinoministeri Lintilä: Luvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalalle "Täysin mahdotonta"

Kuljetusalalle ei odotettavissa nopeaa helpotusta

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelu Suomen energiansaannin turvaamisesta on päättynyt.

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen lisäksi kansanedustajat pitivät esillä erityisesti polttoaineiden korkeita hintoja ja kuljetusalan vaikeaa tilannetta.

Elinkeinoministeri Lintilä ei lupaa nopeaa helpotusta tilanteeseen.

– Tilanne on äärettömän vaikea ja viestit ovat koko ajan synkempiä. Toivon, että pääsemme nopeastikin eteenpäin, mutta mitään ratkaisevaa tapaa ei ole, jolla kulut saataisiin kerralla painettua alas, Lintilä sanoo.

Esillä olleet vaihtoehdot kuljetusalan tukemiseksi ovat suora tuki kuljetusalalle tai polttoaineen jakeluvelvoitteen alentaminen. Päätöksiä ei ole vielä tehty, vaan eri vaihtoehtoja selvitetään.

Veronkevennyksiä puolestaan pidetään hallituksessa liian kalliina ja huonosti kohdentuvana toimena.

Hanhikiven ydinvoimalalle ei tulla myöntämään lupaa

Kansanedustaja Harry Harkimo (liik.) kysyy, miksi Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeen rakennustyöt jatkuvat, vaikka Lintilä ja muut hallituksen edustajat ovat antaneet useaan kertaan ymmärtää, että Fennovoiman venäläisvetoinen hanke ei tule saamaan lupaa.

Lintilältä kysytään myös, olisiko ydinvoimalan reaktoritoimittajaa mahdollista vaihtaa venäläisestä toimittajasta esimerkiksi japanilaiseen.

Lintilän mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen jatkamisen tai toimittajan vaihtamisen osalta päätöksiä tekevät omistajat, mutta valtio puuttuu peliin siinä vaiheessa, kun lupaa käsitellään.

– Lupaa käsiteltäessä siellä on keskeisenä asiana yhteiskunnan kokonaisetu. Tässä tilanteessa, jossa meillä on isona omistajana sellainen omistaja, joka on rikkonut kaikki säädöksiä, jotka liittyvät jollain tavalla ydinvoimaan ja ottanut väkivalloin vieraan vallan ydinvoimalan käyttöönsä, on täysin mahdotonta myöntää lupaa tällaiselle yhtiölle, Lintilä sanoo.

Venäjä on vallannut Ukrainassa kaksi ydinvoimalaa.

Ministeri Lintilä: Kansalaisten ja yritysten energiansaanti on turvattu

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan kansalaisten ja yritysten energiansaanti on turvattu myös nykyisessä tilanteessa ja Venäjän mahdollisten vastapakotteiden osuessa energiatoimituksiin.

– Eurooppalainen energiapolitiikka muuttui yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Lintilä tiivisti eduskuntakeskustelun avauspuheenvuorossaan.

Suomeen on tuotu merkittävä määrä energiaa Venäjältä.

Lintilän mukaan öljyn ja kivihiilen osalta useat yritykset ovat ilmoittaneet muuttavansa omia hankintalähteitään. Sen sijaan maakaasun osalta tilanne on haastavampi.

– Vaihtoehtoiset lähteet eivät kata maakaasun koko kysyntää. Erityisesti teollisuuden käyttämän maakaasun korvaaminen on lyhyellä aikavälillä vaikeaa, Lintilä sanoo.

Lisäksi ongelmia tuottaa metsähakkeen saaminen. Lintilän mukaan tuonnin katkeaminen Venäjältä katetaan lisäämällä kotimaista hakkeen tarjontaa ja turpeen käyttöä lisäämällä.

Sähkön osalta vasta käynnistynyt Olkiluoto 3 korvaa Lintilän mukaan Venäjältä tulleen sähkön täysimääräisesti. Lisäksi Suomeen on valmistumassa lähes 2 000 megawattia tuulivoimaa vuoden 2022 aikana, mikä parantaa tilannetta entisestään.

Pitkällä aikavälillä fossiiliriippuvuudesta pyritään eroon lisäämällä uusiutuvan ja puhtaan energian osuutta. Lyhyellä aikavälillä hinnat kuitenkin nousevat.

– Suomen pitkä linja energiapolitiikassa on ollut lisätä uusiutuvan ja puhtaan energian osuutta. Tämä linja on ollut oikea, koska energian toimitusvarmuus on hyvällä tasolla Suomessa. Kriisin myötä energian hinta kuitenkin nousee lyhyellä aikavälillä, kuten olemme nähneet, Lintilä sanoo.

Energiaan liittyviä huoltovarmuuskysymyksiä ratkotaan Ukrainan sodan takia perustetussa varautumisen ministerityöryhmässä.

Suomi pyrkii katkaisemaan energiariippuvuutta Venäjästä

Eduskunnan viikoittaiset keskustelut turvallisuuspolitiikasta jatkuvat ajankohtaiskeskustelulla energiansaannin turvaamisesta. Kansanedustajien kysymyksiin vastaamassa on elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta on muodostunut ongelmaksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Länsimaat lyövät Venäjää pakotteilla, mutta samalla Eurooppaan virtaava energia lihottaa Putinin sotakassaa.

Myös Suomi pyrkii pääsemään eroon Venäjän energiasta. Aihe oli esillä myös tänään tiistaina hallituksen varautumisen ministerityöryhmän kokouksessa.

Työryhmää johtavan valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Venäjän energiaa korvaavien suomalaisten energiahankkeiden pullonkaula on niiden hidas luvitus, mihin tullaan puuttumaan.

Lisää aiheesta:

Valtiovarainministeri Saarikko: Hallituksessa ei vielä yksimielisyyttä kuljetusalan tukemisesta, vaihtoehtona suora tuki tai jakeluvelvoitteen alentaminen