Kauppakeskus Isossa Omenassa ruokaostoksilla ollut espoolainen Riikka Voutilainen kertoo viime viikkoina pari kertaa säikähtäneensä hyllyjen välissä.
– Oho, tuo tuote on huomattavasti kalliimpi!
Riikka ja Jouko Voutilainen kertovat, että he katsovat nyt aiempaa tarkemmin, mihin käyttävät rahaa. Varsinkin autoilua perhe on vähentänyt.
Aalto-yliopiston professori Minna Halme puhuu työkseen yritysten vastuullisuudesta, mutta nyt hän asettelee sanansa tarkkaan. Hän tietää näkemystensä voivan ärsyttää, mutta sanoo, että tämä keskustelu olisi tärkeä käydä.
– Vaikka tämä kuulostaa tosi kummalliselta, on hyvä asia, että jotkut asiat maksavat enemmän kuin aiemmin.
Se pakottaa Halmeen mukaan huomioimaan, että luonnonvaroja on rajallisesti. Täytyy tehdä valintoja sen suhteen, mitä kuluttaa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi maaliskuussa Ylen Ykkösaamussa, että hinnat tulevat tästä vielä nousemaan.
– Meillä on sotahinnat. Voi sanoa, että Putinin hinnat, ministeri totesi.
Vastuullista liiketoimintaa tutkinut professori Halme nostaa esiin kysymyksen yritysten moraalista ja vastuusta, kun hinnat nousevat Ukrainan sodan seurauksena. Täytyykö kriisiaikana tuottaa osakkeenomistajille yhtä paljon voittoa kuin aiemmin?
Halmeen mukaan tässä tilanteessa yritysten tulisi pienentää voittomarginaalejaan.
– Voitto on totta kai ok, mutta voidaan ajatella, että puskuroidaan ja toimitaan yhteiskunnan hyväksi.
Yritys on vastuussa omistajien lisäksi asiakkailleen ja yhteiskunnalle, jossa toimii, kuvaa Halme ajatustaan vastuullisesta yrityksen johtamisesta.
"Moraalinen kysymys on, pitääkö valtion tulla aina yritysten avuksi"
Tyypillisesti kriiseissä valtion odotetaan tukevan yrityksiä. Koronapandemian takia yrityksille on maksettu tuntuvia tukia. Toisaalta esimerkiksi ruokaketjut ovat tehneet ennätystuloksia: Kesko on kertonut tehneensä viime vuonna historiansa parhaan tuloksen.
Moraalisesta näkökulmasta Halme ei pidä perusteltuna sitä, että nousevat kustannukset maksaa aina köyhinkin kuluttaja tai että valtion täytyy aina tukea.
Halmeen mukaan tämä oli häiritsevää pandemian aikana, sillä varsinkin suuret yritykset tekivät hyvää tulosta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa hintoja. Pellervon taloustutkimus on arvioinut, että ruoka voisi kallistua tänä vuonna 11 prosenttia.
Hintojen nousun takia on ehditty väläyttää ruuan ja polttoaineen verotuksen keventämistä, mutta professori Minna Halmeen mielestä tämä ei ole tarpeen.
Hän toteaa, että arvonlisäveron laskeminen tarkoittaisi yleisalennusta kaikille kuluttajille – myös niille hyvätuloisille, joille hintojen nousu ei ole kriittinen asia. Yritykset toivovat verotuksen keventämistä, koska sen toivotaan nostavan ihmisten ostovoimaa.
– Moraalinen kysymys on se, pitääkö valtion tulla aina yritysten avuksi. Vai pitäisikö sen olla niin, että tuettaisiin vähävaraisia.
Hän toteaa itse, että tällaisesta puheesta leimataan äkkiä "kommunistiprofessoriksi", sillä perinteisesti vasemmisto on puhunut sosiaalitukien puolesta ja oikeisto niiden leikkaamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) on esittänyt ylimääräistä indeksikorotusta pienimpiin eläkkeisiin ja sosiaaliturvaetuuksiin hintojen nousun takia.
Helsingin Sanomien tuoreessa haastattelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan totesi, että puolue ajaa hintojen noususta huolimatta sosiaalietuuksien leikkauksia, jotta työn vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa.
Aalto-yliopiston professori Minna Halmeen mukaan ajatus siitä, että valtion pitää tukea yrityksiä, on kuin uskomusjärjestelmä, jota ei saisi kyseenalaistaa.
– Kukaan ei koskaan sano, että professori on liian oikeistolainen, toteaa Halme hymähtäen.
"Suomalaisilla on varaa siihen, että ruuan hinta nousee"
Professori katsoo asiaa siitä näkökulmasta, mikä olisi tehokkain tapa auttaa niitä, joiden rahat eivät enää riitä hintojen kallistuessa.
– Millä tavalla valtio pystyisi pienimmällä mahdollisella taloudellisella panoksella varmistamaan sen, että kukaan ei täysin putoa kelkasta.
Suurimmalla osalla suomalaisista on varaa siihen, että ruuan hinta nousee, sanoo Halme. Pitää vain tehdä valintoja sen suhteen, mitä hankkii.
Tämä on tietenkin joidenkin mielestä pois ihmisten ostovoimasta, jolloin talouskasvu hidastuu. Talouskasvu nähdään taas hyvinvoinnin takeena.
Tässä tullaan siihen, mitä Halme on viime vuodet erityisesti pohtinut. Koronan ja sodan takia ilmastonmuutos on jäänyt pienemmälle huomiolle uutisotsikoissa, mutta sen vaatimia muutoksia Halme on pohtinut juuri talouden näkökulmasta.
– Yleisesti ottaen me kulutamme liikaa. Voimme tinkiä siitä ilman, että elintasomme tai hyvinvointimme olennaisesti vähenee.
Ajatus siitä, että yritykset tinkisivät voitoistaan, voi kuulostaa idealistiselta, mutta toisaalta vielä muutama vuosikymmen sitten yritykset eivät huomioineet ympäristöasioita samalla tavalla kuin nyt.
Myös raaka-aineiden alkuperään tai alihankkijoiden työntekijöiden työolosuhteisiin kiinnitetään nykyisin aiempaa enemmän huomiota. Käsitys vastuullisesta liiketoiminnasta muuttuu muun yhteiskunnan mukana.
– Nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että ihan kaikkien pitää ottaa vastuuta.
Yritykset ovat jo ottaneet vastuuta vetämällä liiketoimintaansa pois Venäjältä, sanoo Halme.
Hänen mukaansa seuraava vastuun askel on, ettei juuri nyt ole pakko tehdä maksimaalista voittoa ja jakaa maksimaalisia osinkoja.
Kysyimme kolmelta suurelta ruokaketjulta, mitä ne ajattelevat ruuan hinnan noususta. Olisivatko ketjut valmiita tinkimään tuloksesta kriisiaikana?
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5. huhtikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: