Valtaosa maatalouden lannoitteeksi kelpaavista raaka-aineista jää Suomessa hyödyntämättä.
Kiertotalousyritys Soilfood jalosti viime vuonna yli 300 000 tonnia muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuuden sekä sekä biokaasu- ja bioetanolilaitosten sivuvirtoja lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Potentiaalia olisi huomattavasti enemmän.
Teollisuuden tuotannosta syntyy sivutuotteita, jotka sisältävät esimerkiksi ravinteita, kuitua tai hiiltä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan käytettäväksi kelpaavia orgaanisia massoja, jotka voivat olla nestemäistä, jauhemaista, pölyä tai lietettä olisi yli 20 miljoonaa tonnia.
– Kierrätysmäärät voitaisiin monikymmenkertaistaa. Syy, miksi näin ei ole tehty, on puhtaasti taloudellinen, sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen Soilfoodilta.
Suurin osa sivuvirroista päätyy poltettavaksi tai kaatopaikalle, koska se on yrityksille edullisempi tapa päästä niistä eroon kuin kierrättäminen. Lisäämällä niiden hyötykäyttöä maataloudessa lannoitteiden omavaraisuutta voitaisiin lisätä huomattavasti.
– Toivottavasti yhä useampi yritys havahtuu omavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta siihen, että tutkituttaisivat hiili- ja ravinnepitoiset sivuvirtansa, koska niille on jatkossa enemmän kysyntää, sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen.
Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen seurauksena Suomessa alkoi keskustelu lannoitepulasta. Iso osa maailmasta, Suomi mukaan lukien, on teollisten lannoitteiden suhteen riippuvainen sotaa käyvästä Venäjästä ja sen liittolaisesta Valko-Venäjästä.
Kierrättäminen on teollisuusyrityksille myös arvovalinta
Sota Ukrainassa on sysäys kotimaisen lannoitetuotannon kasvattamiselle, mutta kyse ei ole yksinomaan maailman tilanteesta vaan myös yritysten arvojen muutoksesta.
– Yhä useampi yritys haluaa rakentaa kilpailukykyä kestävästä ja ekologisesta tuotannosta. Silloin valinnoissa painavat myös muut tekijät kuin kustannukset, huomauttaa Soilfoodin toimitusjohtaja Jokinen.
Energian ja keinolannoitteiden hinnat tulevat todennäköisesti pysymään korkealla. Kiertotalouslannoitteiden etu on siinä, että raaka-aineet eivät perustu venäläiseen maakaasuun tai louhinnaisiin, joten raaka-aineen osalta ei ole hintapainetta.
– Tämä on tehnyt kierrätyspohjaisista lannoitteista kilpailukykyisempiä. Meidän on mahdollista ottaa hyötykäyttöön uusia raaka-aineita, joiden käyttö ei ole aikaisemmin ollut taloudellisesti järkevää, sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen Soilfoodilta.
Kiertotalouslannoitteissa on oman käytettävyysongelmansa
Kouvolan Myllykoskella Sampo Järnefelt on käyttänyt pelloillaan kiertotalouslannoitteita ja maanparannusaineita jo lähes kymmenen vuoden ajan. Hän päätyi alunperin käyttämään niitä parantaakseen maan kasvukuntoa. Se on hänen mielestään paras tapa huolehtia sadosta.
– Jos pelto on huonossa kunnossa, sadosta häviää aina kolmanneksen verrattuna siihen, että pelto olisi hyvässä kunnossa. Lannoitti sitä miten tahansa, selventää Sampo Järnefelt.
Maatalous on painiskellut kannattavuusongelmien kanssa jo pitkään. Kun lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet, monelle on tullut tarve tarkastella omia käytäntöjään ja kiinnostus kiertotalouslannoitteisiin on lisääntynyt.
Maanviljelijä Sampo Järnefelt näkee myös haasteita teollisista lannoitteista kiertotalouslannoitteisiin siirtymisessä. Kiertotalouslannoitteiden vaikutukset ovat teollisia lannoitteita vaikeammin hallittavissa.
– Ravinteiden vapautuminen on hitaampaa. Lisäksi ne ovat enemmän sidoksissa säähän kuten lämpötilaan ja sademääriin sekä maaperän biologisen toimintaan, sanoo maanviljelijä Sampo Järnefelt.
Kiertotalouslannoitteisiin liittyy myös saatavuusongelmia. Kaikkia lannoitteita ei ole järkevää kuljettaa montaakaan kymmentä kilometriä lähtöpaikasta. Toisekseen kiertotalouslannoitetta tarvitaan määrällisesti enemmän, jolloin varastointi ja levitys voi myös aiheuttaa pulmia.
– Viljelijät ovat tottuneet käyttämään teollisesti tuotettuja rakeisia lannoitteita, mitä on helppo käyttää. Biokaasulaitoksen mädätepohjaista peruslannoitetta tarvitaan määrällisesti enemmän hehtaaria kohti. Se tarvitsee 40 kertaa enemmän tilaa, jonka pitäisi olla vielä varastointiin soveltuva, kuten lieteallas, toteaa maanviljelijä Sampo Järnefelt.
Myös ympäristöministeriössä aiotaan vauhdittaa kiertotalouden hyödyntämistä Suomessa. Yhtenä esimerkkinä on uudistava viljely, jossa käytetään lannoitteita ja muokataan maata totuttua vähemmän.
Kiertotalouteen liittyvät ratkaisut ovat esillä myös ministerityöryhmässä, joka pohtii sodan vaikutusten helpottamista muun muassa ammattikuljettajille ja maanviljelijöille.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.4. kello 23:een saakka.