Parhaillaan lakossa oleva hoitoala tahtoo tuntuvat palkankorotukset ja monivuotisen palkkaohjelman. Yleiskorotusten lisäksi hoitajat esittävät 3,6 prosentin vuosikorotuksia viiden vuoden ajan.
Pirkanmaalla ensi vuonna aloittavan hyvinvointialueen budjetti on reilut 2,3 miljardia. Yhden arvion mukaan 3,6 prosentin nosto tehyläisten ja superilaisten palkkoihin tarkoittaisi reilua 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Miko Bergbom (ps.) vaatii poliitikkoja apuun.
– On naurettavaa, että hallitus ja poliitikot eivät puutu tähän. Eduskunta rahoittaa koko sairaanhoitojärjestelmän. Sairaanhoitopiiri ja hyvinvointialue eivät voi itse keksiä rahoitusta.
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja Jouni Sirén (vas.) komppaa, hänkään ei näe vaihtoehtoa valtion rahoitukselle.
– Jos rahaa ei tule, se tarkoittaa sitä, että henkilökuntaa on vähemmän.
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa sote-palveluista 1.1.2023 alkaen.
Lakossa on tällä hetkellä mukana kuusi sairaanhoitopiiriä: Helsinki ja Uusimaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
Rahan käyttö on poliittinen kysymys
Ylen aiemmin haastatteleman sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan Suomessa hoitajilla on keskeinen rooli monien palvelujen pyörittämisessä. Kansainvälisestikin vertailtuna hoitajat tekevät vaativia tehtäviä. Samaan aikaan palkka on hiertänyt vuosia. Tynkkynen muistuttaa, että budjetin takana on aina päättäjiä.
– Raha ja sen käyttö on aina poliittinen valinta ja poliittinen kysymys.
Tynkkynen näkee mahdollisuuksia uusissa hyvinvointialueissa. Uudessa organisaatioissa voitaisiin luoda organisaatiokulttuuri, jossa myös henkilöstö pääsisi vaikuttamaan paremmin ja johtamisen kysymyksiin panostettaisiin.
Hän toivoo, että hyvinvointialueet ja niiden päättäjät ottaisivat asian tosissaan ja näkisivät, että henkilöstö on keskeisin resurssi.
– Henkilöstöstä huolen pitäminen on pitkän tähtäimen investointi.
Arvojen mukaan valintoja
Sirénin mukaan veronkorotukset ovat yksi vaihtoehto löytää lisää rahaa. Hän muistuttaa, että suomalaiset olisivat valmiita maksamaan enemmän veroja hoitajien hyväksi.
– Nythän meillä oikeiston puolella on heitetty 800 miljoonan arvoisia veronalennuksia, jotkut menneet jopa pidemmälle. Jos suhteutetaan hoitajien noin 300–350 miljoonan toiveet ja vaatimukset, ne ovat kohtuullisia.
Miko Bergbom ei suoraan ole verojen nostamisen kannalla. Hän miettisi mitä voidaan tehdä valtion nykyisen budjetin puitteissa. Jostain voisi ottaa pois.
– Jossain kohtaa on alettava käymään keskustelua myös arvojen näkökulmasta. Mitkä ovat prioriteetteja?
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida artikkelia 9.4. kello 23 asti.
Korjaus 8.4.2022 kello 10.19 Lisätty Eeva Väisänen Tehystä ja poistettu Hannu Järvelin Superista.
Lue lisää:
Sairaanhoitopiiriltä siirtyy hyvinvointialueelle tuhansittain sopimuksia