Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on vilauttanut turvatakuita Suomelle ja Ruotsille siinä vaiheessa, kun ne ovat jättäneet mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen.
Torstaina Stoltenberg tapasi Brysselissä pohjoismaisia toimittajia. Tilaisuudessa hän totesi, että Suomen mahdollinen hakemus avaa ovet poliittiselle suojelulle.
– Olen varma, että Suomi on huolissaan tilanteesta siirtymäkauden aikana ja uskon, että me löydämme keinoja turvata tilanteen, Stoltenberg sanoi.
Naton pääsihteeri korosti ymmärtävänsä, että mahdolliseen prosessiin liittyvä ylimenokausi herättää kysymyksiä hakijamaissa. Se voi herättää myös pelkoja.
Stoltenberg on puhunut asiasta myös ABC:n haastattelussa. Hän arvioi, että turvatakuut voivat tulla ajankohtaiseksi, jos Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-hakemus herättää aggressioita Venäjällä.
Mitä Naton lupaukset sitten käytännössä voisivat tarkoittaa? Kysymyksiin vastaavat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja vanhempi tutkija Matti Pesu.
1. Milloin Nato on herännyt siihen, että jäsenyyttä hakevat maat voivat tarvita turvaa?
Taustalla ovat Ukrainan ja Georgian pitkät jäsenyysneuvottelut. Niistä on opittu, että maat voivat joutua nopeastikin aikamoiseen pinteeseen.
Natossa on jo jonkin aikaa pohdittu, voisiko hakuaikana löytyä jonkinlaisia väliportaan turvaratkaisuja. Mitään selkeyttähän tässä asiassa ei ole.
Jos apua annettaisiin, auttajia olisivat todennäköisesti isot Nato-maat kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska. Jos esimerkiksi halutaan antaa puolustusmateriaaleja, apua voivat antaa vain kyvykkäimmät maat.
Nämä maathan ovat myös ydinasevaltiota. Jos ydinaseturvaa tarvittaisiin, sen antaja olisi todennäköisesti Ranska. Ranska on EU:n ainoa ydinasevaltio sen jälkeen, kun Britannia erosi EU:sta.
2. Onko tällaiseen tilanteeseen törmätty aiemmin?
Hakuajan ongelmallisuus huomattiin Natossa myös Montenegron Nato-jäsenneuvottelujen yhteydessä. Silloin Venäjä uhkasi sabotaasilla, jolla se olisi kaatanut maan hallituksen.
Montenegro liittyi Natoon kesällä 2017 Venäjän vastustuksesta huolimatta. Venäjä koki Naton laajenemisen Balkanilla uhkaksi omalle turvallisuudelleen.
Natossa on sen jälkeen puhuttu niin kutsutusta puolen matkan turvasatamasta. Se tarkoittaisi turvaa maille, jotka ovat hakeneet jäsenyyttä, mutta joiden hakuprosessi on vielä kesken.
Mitään ei ole kuitenkaan päätetty, koska Naton viidettä artiklaa ei haluta vesittää. Naton viidennen artiklan mukaan turvatakuut kuuluvat vain sotilasliitto Naton jäsenille. Aseellinen hyökkäys yhtä Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan
3. Tarvitseeko Suomi turvatakuita ja voiko Nato niitä antaa?
Tasapainoilu on Natolle hankalaa. Se ei voi antaa Suomelle ja Ruotsille mitään erityisasemaa tai kiihdytyskaistaa.
Suomi ja Ruotsi ovat myös kykeneviä itse puolustamaan itseään ja se on Natossakin tiedossa.
Venäjän uhka olisi todennäköisesti esimerkiksi kyberhäirintää. Ehtona Natoon pääsemiselle on se, ettei maa ole sotilaallisessa konfliktissa.
4. Mitä apu konkreettisesti voisi olla?
Yhdysvallat voi jakaa tiedustelutietoa. Sitä voidaan tarvita esimerkiksi silloin, jos Venäjä tekisi Suomeen kyberiskuja.
Apua voisi tulla sotilashankinnoissa. Suomi on hankkinut hävittäjiä Yhdysvalloista. Meillä on takeet siitä, että Yhdysvallat tulee huoltamaan niitä. Näihin isoihin kauppoihin sisältyy tietysti tietty huoltovarmuus jo ennen, kuin ne on toimitettu.
Isoilla mailla voisi olla myös muita mahdollisuuksia auttaa. Jos esimerkiksi lähialueella järjestettäisiin isot sotilasharjoitukset, se olisi merkki tuesta Suomelle ja Ruotsille.
Jos joku pienempi maa ilmoittaisi tukevansa Suomea suullisesti, se ei olisi yhtä merkittävää kuin se, että tukea tulisi Yhdysvalloista, Britannialta ja Ranskalta.
Natolle on myös vaihtoehto: Suomen ja Ruotsin puolustusliitto, jolle saataisiin Yhdysvaltojen takeet.
5. Miksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo asiasta ympäripyöreästi?
Tietyt asiat on hyvä pitää varsinkin puolustusasioissa salaisina.
Varsinkin jos puhutaan huoltovarmuudesta, on vaarana toisen valtion hybridivaikuttaminen tai sotkemisvaara. Tässä halutaan jättää pelivaraa, jos pitää tehdä nopeita peliliikkeitä.
Toisaalta valikoiva avoimuuskin voisi olla hyvä merkki.
On mahdollista, että asiasta saadaan lisää tietoa kesäkuussa pidettävään Madridin huippukokoukseen mennessä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomi saattaa hakea Naton jäseneksi kevään aikana ja kutsu voisi tulla Naton huippukokouksessa.
Asiasta voi keskustella lauantaihin kello 23 saakka.
Korjattu 8.4. kello 21.36: Montenegro sijaitsee Balkanilla, ei Baltiassa.
Naton Stoltenberg Ylelle: Poliittinen päätös jäsenyydestä voidaan tehdä nopeasti