Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Suomen ja Venäjän välinen raja kiinnostaa nyt matkailijoita Ukrainan naapurimaissa, ja se näkyy sotamuseoissa: "Hämmentää ja pelottaa"

Puolustusasiat ovat tapetilla Suomessa, ja tämän uskotaan saavan liikkeelle sotahistoriasta kiinnostuneita matkailijoita. Ukrainan naapurimaista saapuneita turisteja on näkynyt nyt aikaisempaa enemmän sotilasmuseoissa.

Armi Oinonen seisoo kallioon louhitussa, sodanaikaisessa yhdyshaudassa Salpalinja-museon alueella.
Museotutkija Armi Oinonen Salpalinjamuseolta kertoo, että sotahistoria kiinnostaa kaiken ikäisiä. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
  • Noora Palola

Ukrainan sota on lisännyt ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostusta sotahistoriaan.Miehikkälässä sijaitseva Salpalinjamuseo avautui kevätkauteen huhtikuun alussa. Esimakua kansainvälisten kävijöitten kiinnostuksesta on jo havaittu.

– Puolasta meillä kävi pieni ryhmä ja muistakin sotilasmuseoista on kuulunut sellaista signaalia, että Ukrainan naapurimaista on käynyt nyt enemmän vierailijoita, kertoo museotutkija Armi Oinonen .

Venäjän rajalla asuminen herättää kaksijakoisia tunteita ulkomaalaisvieraissa.

– Salpalinjamuseolta on reippaat kymmenen kilometriä valtakunnan rajalle. Kansainvälisiä matkailijoita voi myös hämmentää tämä sijainti. Välillä kysytään, pelottaako meitä.

Kotimaassa sotahistoria on Oinosen mukaan ollut ennenkin suosittua, mutta maailmantilanne voi vielä vahvistaa sitä.

– Salpalinja on konkreettinen Suomen maanpuolustustahdon ja itsenäisyyden monumentti.

Tien varressa kivi, jossa on Suomen leijona-merkki, taustalla näkyy Salpalinjan kiviesteitä lumisessa metsässä
Salpalinjan rakennusaikana on pystytetty muistokivi, johon on kuvattu Suomen leijona. Nyt se kertoo, että on saavuttu Salpalinjan läheisyyteen. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Sotahistoria kiinnostaa myös nuoria

Maiju Hannonen Lappeenrannasta piipahti Salpalinjamuseolla syömässä. Hän kertoo, että on sisarustensa kanssa kiertänyt kesäisin erilaisia museokohteita, ja tulevana kesänä voisi olla Salpalinjaan tutustumisen aika.

– Sotahistoria on aina kiinnostanut. Olen rajan pinnasta kotoisin, ja suvullani on maita rajan läheisyydessä. Sotahistoria jotenkin kuuluu siihen, sanoo Hannonen.

Ukrainan sodan tilanne on saanut Hannosen kunnioittamaan kotimaansa historiaa entistä enemmän, mutta muuten asia ei ole juuri vaikuttanut hänen arkeensa.

– Toki tilanne on ikävä ja aiheuttaa huolta, mutta toisaalta on ihmisiä, jotka tietävät ja valvovat tilannetta. Ei se huolestuta tällä hetkellä, hän sanoo.

Miehikkälän Salpalinja-museon näyttelyrakennuksia kevättalvella
Salpakeskuksen sisätiloissa on valokuvanäyttely joka esittelee puolustuslijan rakentamista. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Tällä viikolla Salpalinjamuseossa on ollut melko rauhallista. Opastukset museolla tehdään kulloisenkin matkailijaryhmän toiveiden mukaan.

Kansainvälisissä opastuksissa taustoitetaan enemmän Suomen historiaa. Suomalaisia sotahistoria on Oinosen mukaan aina kiinnostanut. Sen havaitsee esimerkiksi siitä, että sotahistoriasta kertova kirjallisuus on suosittua.

– Nuoret ovat ihan yhtä lailla kiinnostuneet sotahistoriasta kuin aikuisetkin, mutta sillä on merkitystä, miten se heille tarjoillaan.

Historiaa voidaan esittää Oinosen mukaan esimerkiksi pelillisyyden tai keinotodellisuuden avulla, jolloin se voi olla nuorille kiinnostavampi tapa lähestyä asiaa.

Salpalinja-museon alueella on sodanaikaisia yhdyshautoja.
Salpalinjamuseon alueella voi tutustua aitoihin talvisodan jälkeen rakennettuihin taisteluhautoihin ja linnoitteisiin. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Lottaperinneyhdistys piristynyt

Kiinnostus sotahistoriaan on huomattu myös Kaakonkulman lottaperinneyhdistyksessä.

– Mukaan on tullut uusia nuoria jäseniä. Tämä tuo toimintaan vireyttä ja näköalaa tulevaisuuteen. Uusissa jäsenissä kysymyksiä herättää usein oman suvun historia, kuten missä sukulaiset ovat palvelleet. Näitä asioita pyritään sitten selvittämään yhdessä, kertoo puheenjohtaja Terttu Ravi.

Yhdistys on järjestänyt seudulla tapahtumia museotoimen ja muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Uusia yhteistyötahojakin on tullut lähivuosina.

Kaakonkulman lottaperinneyhdistyksen toimintaa leimaa myös sijainti lähellä rajaa. Ihmiset muista kunnista ja lottaperinneyhdistyksistä ottavat yhteyttä aika ajoin kysellen paikkakunnasta ja sukuhistoriasta.

– Teimme aikaisemmin matkoja taistelupaikoille rajan toiselle puolelle. Ne olivat suosittuja, mutta niitä ei toki voida nyt järjestää, suree Ravi.

Salpalinjan suuria kivenmurikoita metsässä talvella.
Panssariesteet Miehikkälän ja Virolahden maastossa muistuttavat Salpalinjan sijainnista. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Suosittu retkeilykohde

Salpalinjamuseon läpi kulkee retkeilyreitti, jota pitkin voi vaeltaa seuraten sotahistoriallista puolustuslinjaa. 50 kilometrin mittaisen vaellusreitin suosio on kasvanut kovasti kahden viime vuoden aikana, kun korona lisäsi kiinnostusta ulkoilmakohteisiin.

– Salpapolun taukopaikkoja ja kotia on varattu aikaisempaa enemmän. Museollakin piipahtaa usein retkeilijöitä, sanoo museotutkija Armi Oinonen.

Itse museon kävijämäärät ovat pysyneet viime vuosina suunnilleen samanlaisina. Maailmantilanne voi kuitenkin luoda lisää kiinnostusta.

Odotukset tulevasta kesästä ovat nyt positiiviset, sillä rajoitukset ovat vapautuneet ja museolla voidaan ottaa pitkästä aikaa vastaan myös ryhmämatkailijoita. Lisäksi kesätapahtumat palaavat taas museon miljööseen.