Maailman rikkain mies ostaa Twitterin. Uutinen on herättänyt ihastusta, vihastusta ja hämmennystä – ennen kaikkea Twitterissä.
Moni sivusta seuraava varmasti miettii, miksi Twitterin myynti on näin iso uutinen. Palveluhan ei ole edes maailman kymmenen suurimman some-palvelun joukossa.
Mutta miksi kukaan ei puhu Pinterestistä, vaikka sillä on enemmän käyttäjiä?
Twitter on kokoaan suurempi, sanoo Oxfordin yliopiston taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta.
– Elon Musk on tunnistanut saman, minkä moni Twitterin käyttäjäkin on huomannut. Twitteristä on tullut osa yhteiskuntamme infrastruktuuria. Paljon politiikkaa, journalismia ja jopa tutkimusta tapahtuu Twitterin yli, Lehdonvirta sanoo.
Twitter on alusta, jossa Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trump julkisti isot uutisensa. Tänään siellä ovat useimmat muutkin valtionpäämiehet. Sauli Niinistö ilmoitti ensimmäiseksi juuri Twitterissä, että hän oli saanut Unkarin presidentiltä vastakaikua maamme turvallisuuspolitiikalle.
Sanna Marin viestii seuraajilleen vapaamuotoisesti Instagramissa, mutta vain Twitter kelpaa valtiollisen tason vakavaan viestintään.
Ristiriitaiset tavoitteet
Elon Musk on todennut, että Twitter on tori, jolla demokratiaa tänään toteutetaan. Siksi hän haluaa ottaa yhtiön pois pörssistä ja toteuttaa palvelussa sananvapautta.
Oxfordin yliopiston Vili Lehdonvirran mukaan tavoite on ristiriitainen. Kaupunkien torit ovat julkisia paikkoja, joihin ihmiset kokonntuvat. näkösälle. Twitteriltä vaaditaan pörssin ulkopuolella kuitenkin entistä vähemmän avoimuutta.
– Kun Musk ottaa julkisesti noteeratun osakeyhtiön pörssistä ja vie sen yksityiseksi, yhtiön arvopaperilainsäädäntöön perustuvat julkisuusvelvoitteet vähenevät. Yhtiö voi tiedottaa vähemmän tai rajatummin siitä, miten alustaa hallinnoidaan ja miten se toimii, Lehdonvirta sanoo.
Käytännössä tästä julkisen torin kaltaisesta tilasta, jossa demokratiaa toteutetaan, päättää entistä pienempi joukko ihmisiä – mahdollisesti vain yksi miljardööri.
– Musk on valinnut itsensä kuninkaaksi tai keisariksi, joka haluaa tehdä hyvää. Me käyttäjät arvuuttelemme ja yritämme tulkita kryptisiä viestejä, että mihin suuntaan hän aikoo tätä infrastruktuuria viedä.
Lehdonvirta vertaa Twitterin tilannetta Facebookin, Instagramin ja Whatsappin emoyhtiöön Metaan. Kummassakin yhtiössä valtaa käyttää vain yksi miljardööri. Twitterissä tuo miljardöörin on Elon Musk, ja Metassa Mark Zuckerberg.
Meta on pörssiyhtiö, mutta yhdellä Zuckerbergin osakkeella on paljon enemmän äänivaltaa kuin muilla.
– Tietysti miljardöörit uskovat, että he ajavat yleistä etua. Ja uskon, että he ovat tässä vilpittömiä. Mutta heidän käsityksensä yleisestä hyvästä ei välttämättä ole kaikkien jakama.
Onko algoritmien avaaminen sittenkään hyvä idea?
Toinen ristiriita liittyy Lehdonvirran mukaan Elon Muskin suunnitelmiin. Hän haluaa avata Twitterin algoritmit ja samaan aikaan taistella botteja ja spämmiviestejä vastaan.
Lehdonvirran mukaan avoimet algoritmit kiinnostavat juuri noita Twitterin väärinkäyttäjiä.
– Äärimmäinen avoimuus voi kääntyä itseään vastaan. Silloin erilaiset toimijat pystyvät paremmin käyttåmään algoritmien tekemää rankingia tai sisällön moderointia hyväkseen.
Lehdonvirran mukaan EU-regulaatiossakin lähdetään siitä, että yhtiöiden tulee avata algoritmien toimintaperiaatteita, mutta ei niiden koodeja.
Myös tietokirjailija ja it-asiantuntija Petteri Järvinen pitää algoritmien avaamista liian suurena lupauksena.
– Yhdysvalloissa tämä kysymys on poliittinen. Donald Trumpin aikana republikaanit olivat sitä mieltä, että some-yhtiöt nostavat vasemmistolaisia ja liberaaleja agendaa – ja piilottavat republikaanien ajatuksia, Järvinen sanoo.
– Algoritmien avaaminen mahdollistaisi kuitenkin manipulaation. Lopulta kaikki alkaisivat tehdä niin, eikä somealgoritmia käytännössä enää olisi.
Absoluuttinen sanavapaus on mahdoton toteuttaa
Petteri Järvisen mukaan absoluuttinen sananvapaus on mahdotonta toteuttaa – toteutuessaan se alkaisi rajoittamaan jonkun muun sananvapautta. Kaikki suuret some-palvelut ovat joutuneet ottamaan kantaa sisällön valvontaan ja moderointiin.
– Elon Muskin on pakko luopua absolutismistaan kun realismi iskee päälle, arvioi Järvinen.
Myös Järvinen korostaa Twitterin yhteiskunnallista roolia. Siellä ovat valtioiden päämiehet ja julkiset organisaatiot.
– Suomessa Twitterillä on vain joitakin kymmeniä tuhansia aktiivisia tilejä, mutta vaikutusvallalla ja merkitykseltään se on vähintään Facebookin kokoinen.
Tilanne voisi kuitenkin muuttua, jos Twitter toteuttaisi sananvapautta ja sallisi kaikki villeimmät ja hurjimmatkin salaliittoteoriat. Järvisen mukaan valtioiden päämiehet ja julkisorganisaatiot alkaisivat harkita, onko palvelussa järkevää enää olla.
Kokematon itsevaltias
Vili Lehdonvirta arvioi, että autovalmistaja Teslan ja rakettiyhtiö SpaxeX:n perustaja on sosiaalisen median kehittäjänä kokematon.
Elon Musk tuntee Twitterin kuin omat taskunsa, mutta vain käyttäjän näkökulmasta.
Lehdonvirta tosin muistuttaa, että Musk oli vuosituhannen vaihteessa maksuyhtiö Paypalissa. Se lienee lähin vertailukohta nyt edessä olevalle haasteelle.
– Maksujärjestelmien kehittäjä joutui tekemään vaikeita kompromisseja maksutavan sujuvuuden ja toisaalta lainsäätäjien vaatimusten välillä, Lehdonvirta sanoo.
Musk jakaa jo aikaansa auto- ja rakettiyhtiöiden välillä. Riittääkö someyhtiölle aikaa ja energiaa?
– Twitterin käyttäjänä tulee mieleen, onko hän haukannut vähän liian suuren palan. Onko kenelläkään huomiokykyä tai kapasiteettia pitää näin montaa rautaa tulessa, Lehdonvirta pohtii.
Voit keskustella aiheesta 27.4. kello 23:een saakka.
Korjaus 21.14: Niinistö oli yhteydessä Unkarin presidentin kanssa – ei pääministerin.
Lue myös: