Yhä useampi suomalainen innostui sijoittamisesta pitkään jatkuneen nousukauden aikana. Alkuvuosi on kuitenkin aiheuttanut monille harmaita hiuksia.
Helsingin pörssin yleistä kehitystä kuvaava indeksi on viisitoista prosenttia alempana kuin tammikuun alussa.
Talousuutiset toistavat päivästä toiseen tarinaa siitä, miten Venäjän hyökkäyssota nostaa energian hintoja, kiihdyttää inflaatiota ja ajaa keskuspankkeja koronnostoihin. Ilmiö käynnistyi jo pandemian jälkimainingeissa, mutta Ukrainan sota antoi lisävauhtia.
Talouskasvu hidastuu, ja samaan aikaan toimitusketjujen ongelmat kiusaavat yhä yrityksiä.
Suurempienkin sijoittajien tulevaisuudenusko on tässä tilanteessa koetuksella.
– Osakemarkkina on ollut myllerryksessä. Kurssit ovat tulleet alas keskuspankkien kiristyvän rahapolitiikan ja toisaalta Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi, sanoo eläkevakuutusyhtiö Varman sijoituksista vastaava johtaja Reima Rytsölä.
– Näkymä tulevaisuuteen ei ole kovin ruusuinen. Nopeaa toipumista ei ole odotettavissa.
Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan tunnelma osakemarkkinoilla on nyt varovainen.
– Aika lailla hermostuneissa tunnelmissa lähdettiin tähän vuoteen ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan omalta osaltaan kasvatti sitä, Mursula sanoo.
– Luulen, että jokainen meidän kaltainen sijoittaja käyttää nyt selkeästi alhaisempia tuotto-olettamia kuin menneinä vuosina.
Käynnissä oleva tuloskausi on Mursulan mukaan sujunut kuitenkin yhä mukavasti. Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, mutta eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset ovat pääosin onnistuneet viemään nuo kustannukset tuotteidensa ja palveluidensa hintoihin.
– Yllättävän vähän näkyy inflaatiopaineen negatiivisia vaikutuksia, hän sanoo.
– Mutta missä vaiheessa tulee mahdollisesti seinä vastaan, että hinnankorotuksia ei kyetä enää tekemään. Toistaiseksi on pystytty, mutta loppuvuosi näyttää, kuinka pitkään se on mahdollista.
Kaikki painuivat pakkaselle
Varma ja Ilmarinen hoitavat suomalaisten eläkevarallisuutta noin 60 miljardin euron arvosta kumpikin. Molemmat ovat myös sijoittaneet pörssiosakkeisiin suunnilleen yhtä paljon – noin 20 miljardia euroa.
Varman pörssisijoituksiin vuoden kolme ensimmäistä kuukautta toivat noin 7,5 prosentin loven. Ilmariselle tappiota kertyi 6,4 prosenttia. Pörssiosakkeiden vanavedessä molempien eläkeyhtiöiden koko sijoitustuotto painui alkuvuoden osalta tappiolle.
Ilmarinen ja Varma eivät ole poikkeuksia. Alkuvuoden tappiosta ovat raportoineet myös eläkevakuuttajat Elo, Veritas ja Keva.
Piensijoittajan ei siis tarvitse hävetä, vaikka salkku on tuottanut tappiota. Näissä olosuhteissa tappioita tekivät myös miljardisalkkujen vartijat.
Vähemmän Suomi-riskiä
Miten Suomen suursijoittajat ovat salkkujaan tänä keväänä hoitaneet? Varman Rytsölän mukaan sijoitusten riskiprofiilia on kevennetty.
– Olemme keventäneet suomalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden painoa ja lisänneet sitä Pohjois-Amerikassa ja muualla maailmassa, hän sanoo.
Eurooppa-riskissä on kyse maanosan riippuvuudesta venäläisestä energiasta. Rytsölä arvioi, että energian hinta tulee jatkossakin pysymään korkealla Venäjä-pakotteiden vuoksi ja se vaikeuttaa eurooppalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia.
Tilanne on hankala yrityksille, jotka käyttävät paljon energiaa – tällaisia ovat esimerkiksi raskas teollisuus ja lentoyhtiöt. Seuraavaksi, jos energian hinnoista alkanut inflaatio siirtyy palkkoihin, suuret työllistäjät joutuvat kärsimään.
– Suomessa on samat ongelmat, mutta sen lisäksi on kourallinen yrityksiä, joilla liiketoiminnassa aika isokin Venäjä-kytkös, Rytsölä sanoo.
Ilmarinen vähensi hieman pörssiosakkeiden osuutta salkussaan viime vuoden puolella. Sen jälkeen eläkevakuuttaja on vähentänyt kehittyvien markkinoiden ja myös Suomi-osakkeiden määrää.
– Olemme alkuvuoden aikana jonkin verran siirtäneet sijoituksia Suomesta pois, mutta siinä ei puhuta isosta muutoksesta. Suomalaisten pörssiyhtiöiden liiketoiminta on kuitenkin hyvin kansainvälistä. Suuri osa yrityksistä on sidottu enemmän maailmantalouteen kuin siihen, miten Suomi pärjää, Mikko Mursula sanoo.
Korkojen nousu hyydyttää osakkeet
Inflaatio lähti laukkaan koronapandemian jälkimainingeissa. Sota nostaa energian hintaa entisestään ja sieltä hintojen nousu laajenee yleiseksi inflaatioksi ja keskuspankit ryhtyvät nostamaan korkojaan.
Tämä kehityskulku on huono uutinen osakesijoittajan kannalta.
Korkojen nousu vähentää kiinnostusta osakkeisiin. Etenkin kaukaisia tuotto-odotuksia tarjoavilla osakkeilla on vähemmän arvoa, jos koroilla voi saada varmaa tuottoa.
– Jos korko nousee, sillä on vaikutus osakkeiden arvostustasoon. Arvostustasojen ylläpito edellyttäisi tuloskasvua, eikä sitä ole nyt näkyvissä, Rytsölä sanoo.
– On hyvin mahdollista, että tämä pörssivuosi jää miinukselle.
Ilmarisen Mursulankin mukaan riski tähän on kasvanut. Hän tosin lisää, että takana on vasta yksi vuosineljännes. Paljon ehtii tapahtua.
– Pitää myös muistaa, että sijoittaminen on aina valitsemista. Jos ei sijoita osakkeisiin, se raha on laitettava jonnekin muualle. Ja valitettavasti tuotto-odotusten suhteen kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ei kauheasti ole.
Piensijoittajien ja eläkejärjestelmästä huolta kantavien kansalaisten kannattaa muistaa, että sijoittamiseen kuuluu myös heikompia aikoja.
Vähänkin pidemmällä tarkastelujaksolla osakesijoitukset ovat olleet erittäin kannattavia. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan suomalaiset osakkeet ovat tuottaneet Ilmariselle ja Varmalle keskimäärin noin 12 prosentin vuosituottoa.
Voit keskustella aiheesta 30.4. klo 23 saakka.
Lue myös: