Yhä useammassa suomalaiskaupungissa on mahdollista napata kaupunkipyörä osaksi matkaansa. Yli sadan kaupunkipyörän järjestelmiä on jo kahdeksassa eri kaupungissa.
Tamperelaisen Marika Räihän matka taittuu kotikaupungissa omalla pyörällä kelillä kuin kelillä. Kauemmaksi hän suuntaa junalla, määränpäässä hän käyttää hyväkseen lainattavia pyöriä.
– Helsingissä otan kaupunkipyörän aina kun ne ovat käytössä. Vaasassa otan hotellilta lainapyörän, jolla voin jatkaa matkaa. Kuljetan pyörää joskus myös junassa, mikä helpottaa jatkoyhteyksiä, Räihä kuvailee.
Jo 18-vuotiaana oman auton saanut Räihä tunnustaa, että identiteetin muutos autoilijasta pyöräilijäksi ei ollut helppo.
– Auto on ehkä semmoinen turva, että sillä pääsee aina, tulee mitä tahansa. Sitä itsekin mietti, että mitäs sitten, kun ei voikaan yhtäkkiä vaan hypätä siihen autoon ja lähteä jonnekin, mutta voinhan mä nytkin!
Räihä on myös harjaantunut käyttämään puhelimen karttasovelluksia ja julkisen liikenteen reittejä yhdistettynä pyörä- tai kävelyreitteihin.
Liikenneketjuihin toivotaan vielä parannusta
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viime vuonna teettämä kyselytutkimus paljastaa kansalaisten tyytyväisyyden liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Heikoimman arvion sai juurikin eri kulkutapojen yhteentoimivuus. Noin viidennes kyselyyn vastanneista on tyytymättömiä mahdollisuuksiin yhdistää eri kulkutapoja.
Kaupunkipyörät ovat tuomassa tarpeellisen lisän matkaketjuihin. Monessa kaupungissa kaupunkipyöräjärjestelmiä on uudistettu, ja tulevaisuuden visiot ovat ruusuisia. Esimerkiksi Turkuun on tulossa touko-kesäkuun vaihteessa 700 uutta pyörää ja Ouluun saapuu tänä keväänä 500 sähköpyörää.
Tampereella otettiin viime kesänä kaupunkipyöräjärjestelmä käyttöön kesken kauden, ja tätä kesää pidetään pyöräjärjestelmän ensimmäisenä todellisena starttina. Järjestelmää on laajennettu viime kesän keskusta-alueesta palvelemaan kaupunkia laajemmin.
700 kaupunkipyörää levittäytyy 95:lle kaupunkipyöräasemalle Härmälään, Nekalaan, Kauppiin, Kalevaan, Muotialaan, Turtolaan ja Hallilan kautta aina Hervantaan saakka.
Lähtö kauteen on ollut vauhdikas, ja toukokuun alkuun mennessä on jo ylitetty viime kesän käyttäjämäärät.
– Rekisteröityneitä käyttäjiä on lähes 2 000, joista 900 on ostanut käyttöoikeuden koko kaudeksi. Käyttöoikeuden ostaneita on jo kaikkiaan 1 450, kertoo liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo.
Tavoitteena on päästä asukaslukuun suhteutettuna samoihin lukuihin kuin Helsingissä ja Espoossa. Uusitalo olisi tyytyväinen viisinumeroisiin lukuihin, ja päätavoite on 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.
– Pääkaupunkiseudun järjestelmät toimivat kansainvälisillä mittareilla erittäin hyvin, elleivät peräti ole maailman parhaita. Tavoitteet ovat asetettu todella kunnianhimoisesti.
Tampereella visioidaan, että lopputilanteessa koko kantakaupungin alue olisi katettu pyöräasemilla, ja järjestelmä leviäisi myös kaupungin länsiosiin ja vielä paremmin etelään. Uusitalon mielestä julkinen liikenne ja niitä tukeva kaupunkipyöräjärjestelmä pitäisi olla niin helppo, että siitä tulee kulkijalle itsestään selvä valinta.
– Se on lopulta meidän poliittinen päätöksentekomme, joka sen linjaa. Mutta jos ja kun tämä järjestelmä lähtee lentoon tällä pyöräasemamäärällä, niin sitten meillä on perusteet laajentaa kaupunkipyöräjärjestelmä muuallekin.
Auton polkupyörään vaihtanut Marika Räihä käyttää pyöräilyä ennen kaikkea osana liikennettä, mutta huviajeluakin kaupunkipyörillä tulee harrastettua etenkin turistina.
– Ne ovat tosi helppokäyttöisiä ja helpottavat liikkumista. Pyörän selästä näkee enemmän ja pääsee nopeammin ja näppärämmin liikenteeseen kuin jalankulkijana.
Juttua on täydennetty 4.5.2022 kello 11.39: Kokemäki lisättiin kesän 2022 kaupunkipyöräpaikkakuntiin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon 4.5. kello 23:een asti.