Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Historiallisen laaja kunta-alan lakko alkaa tänään. Työtaistelun tarkoituksena on saada aikaan työsopimukset 425 000:lle kunta-alan työntekijälle. Lakkoon osallistuu yli 80 000 ihmistä, opettajista kirjastonhoitajiin ja bussikuskeihin.
Taustalla on vuosia patoutunut turhautuminen kunta-alan palkkoihin. Ammattiliittojen keskeisin tavoite onkin kuroa kiinni vuosien saatossa kertynyttä palkkavajetta.
Huonot työolot saivat mitan täyteen
Useilla kuntasektorin aloilla kärsitään pahasta työvoimapulasta. Todennäköisesti pahiten tilanne on kriisiytynyt varhaiskasvatuksessa, jossa opettajapula on huutava.
Esimerkiksi Helsingissä varhaiskasvatuksen kriisi on paisunut työvoimapulan takia ennennäkemättömäksi. Pulaa on myös muun muassa peruskoulujen opettajista.
Krooninen työvoimapula on johtanut siihen, että työolot ovat monilla kunnan työpaikoilla kurjistuneet huomattavasti. Palkankorotuksilla halutaan helpotusta tilanteeseen. Liittojen mielestä nykyinen palkkataso ei vastaa työn vaativuutta eikä sitä, että työntekijöiden vastuut ovat lisääntyneet.
Työntekijäliittojen mukaan työmarkkinoita on jo vuosia vaivannut tilanne, jossa kunta-alan palkat jäävät jatkuvasti jälkeen yksityisen puolen palkkakehityksestä.
Liitot myös kokevat, että julkinen sektori on joutunut tyytymään liian pitkään liian vaatimattomiin palkankorotuksiin. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on kritisoinut sitä, että viime neuvottelukierroksilla julkisen sektorin alat ovat joutuneet tyytymään pieniin palkankorotuksiin tai jopa nollakorotuksiin.
Nyt ajatuksena on kiriä kiinni vuosien mittaan syntynyttä vajetta. Liittojen tavoitteena on ollut saada vähintään kahden prosentin palkankorotus ensi vuodelle.
Palkankorotuksia etenkin matalapalkkaisille
Liittojen päätavoitteena on saada reippaat palkankorotukset etenkin matalapalkkaisimmille aloille.
Palkankorotukset ovat tyypillisesti yleiskorotuksia eli sellaisia, että kaikkien työehtosopimuksen piirissä olevien palkkoja korotetaan samalla prosentilla.
Liitot haluavat matalimpiin palkkoihin kuitenkin niin sanotun sekalinjaisen ratkaisun: alemmissa palkoissa korotuksia ei maksettaisikaan tiettyyn rajaan asti prosentuaalisena, vaan kiinteänä rahasummana. Silloin pienipalkkaiset työntekijät saisivat euromääräisesti suhteellisesti suuremman palkankorotuksen.
Ansiotuloindeksin mukaan kunta-alan keskipalkka on noin neljä prosenttia pienempi kuin yksityisen alan palkat, mutta eri ammattiryhmien välillä on suuria eroja.
Palkkaohjelmalla liukumavaraa
Työntekijäliitot haluavat kunta-alalle palkkaohjelman, jossa palkkakustannuksiin varattaisiin ylimääräistä palkankorotusvaraa. Esimerkiksi OAJ on sanonut sen olevan ehdoton edellytys sovinnolle.
OAJ on kritisoinut sitä, että yksityisen sektorin työntekijöille maksetaan usein työehtosopimuksessa sovittua korkeampia palkkoja, mutta julkisella puolella se on harvinaisempaa. Silloin julkisten alojen palkat eivät kehity samaa tahtia yksityisen sektorin kanssa ja julkisen puolen houkuttelevuus heikkenee.
Työntekijäliittojen mukaan palkkaohjelma parantaisi julkisen alan vetovoimaa ja takaisi sen, että palkat vastaisivat paremmin työn vaativuutta.
Viimeisimmässä sovintoehdotuksessa palkkaohjelmaa ei ollut.
Lue lisää: