Yhteismetsien suosio jatkuu. Niiden määrä ja pinta-ala kasvavat vuosi vuodelta.
Läntisessä Suomessa kasvu on ollut suurinta Etelä-Pohjanmaalla. Kymmenessä vuodessa yhteismetsäala on kasvanut maakunnassa 12 000 hehtaarilla. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla kasvua on ollut samaan aikaan molemmissa 3 000 hehtaaria.
Etelä-Pohjanmaan yhteismetsien kokonaispinta-ala on tällä hetkellä yli 19 000, Pohjanmaan 6 000 ja Keski-Pohjanmaan 24 000 hehtaaria. Keski-Pohjanmaan luvussa ovat mukana lakisääteiset, valtion sotien jälkeen perustamat asutus- ja isojakoyhteismetsät.
Kunnat ja kaupungit alussa aktiivisia
Suomen ensimmäinen kuntayhteismetsä perustettiin vuonna 2011 Kauhavalle. Kaupunki oli aktiivinen yhteismetsän perustamisessa. Tällä hetkellä Kauhavan yhteismetsässä on jo 95 osakasta.
– Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle on Kauhavan yhteismetsän jälkeen syntynyt kuusi muuta sellaista yhteismetsää, joissa kunta tai kaupunki on ollut aktiivinen perustamisvaiheessa. Tällä hetkellä pohjalaismaakuntiin syntyy perheiden ja sukulaisten yhteismetsiä, selvittää metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta.
Suomeen on perustettu viime aikoina keskimäärin 35 yhteismetsää vuosittain. Tämän vuoden alussa Suomessa oli 568 yhteismetsää. Yli 70 prosenttia yhteismetsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa.
– Suomeen pitäisi saada syntymään vielä paljon sellaisia yhteismetsiä, jotka ovat valmiita ottamaan osakkaikseen muitakin kuin vanhojen osakkaiden lähisukulaisia, Antti Pajula toteaa metsäkeskuksen tiedotteessa.
Metsäkeskuksen määritelmän mukaan yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita.