Tällä alalla ei tarvitse viilata hakemuksia tai valmistautua työhaastatteluihin. Vastavalmistuneita on maaniteltu töihin jo harjoittelujen aikana.
Kati Eväsojan ja Marika Haapasalo-Palokankaan tutkintotodistuksissa on hädin tuskin ehtinyt muste kuivaa, mutta molemmilla on jo työpaikka. Eväsoja aloittaa pian sairaala Novan päivystysvuodeosastolla ja Haapasalo-Palokangas työskentelee jo ensihoitajana ambulanssissa.
Molempien työsuhde on määräaikainen.
– Se on yksi ongelmista, ei ole pysyvää tiimiä, kuten aikaisemmin on ollut, Haapasalo-Palokangas sanoo.
Haapasalo-Palokankaan tuntuma on, että monissa hoitoalan työpaikoissa enemmistönä ovat vaihtuvat sijaiset ja keikkatyöläiset.
– Kuukauden työskentelyn jälkeen olet vielä perehdytysvaiheessa, mutta saatatkin joutua itse perehdyttämään uudempaa.
Myös hoitoalan johtamisessa ja työvuorosuunnittelussa on Haapasalo-Palokankaan mielestä parannettavaa. Kolmivuorotyön raskaus pitäisi ottaa paremmin huomioon.
Palkkakin voisi olla suurempi, mutta se on vasta neljäs tuoreen sairaanhoitajan mainitsemista kehityskohteista.
Kati Eväsoja ei vielä haikaile vakituista työpaikkaa. Hänelle sopii työpaikan vaihtaminen muutaman kuukauden välein. Ja sehän onnistuu: Eväsojalle tarjottiin jo ennen valmistumista kolmea eri työpaikkaa.
– Minulla ei oikeastaan ole unelmatyöpaikkaa. Nyt mennään avoimin mielin. Katsotaan, mitä hoitoala tuo vastaan. Nyt on meidän markkinat.
Toki Eväsojakin toivoo, että unelmatyöpaikka vielä tulee vastaan ja silloin hän on valmis jäämään pidemmäksi aikaa.
Paras palaute tulee potilailta
Kaksikkoa harmittaa negatiivinen sävy, jolla sairaanhoitajan työstä puhutaan. Vaikka epäkohtia on, potilailta tunnustusta tulee. Työ tuntuu merkitykselliseltä.
Se on myös hoitotyön opettajan näkökulmasta tärkeää. Vaikka hakijämäärät Jyväskylässäkin ovat vähentyneet, yhtä opiskelupaikkaa kohti oli kevään yhteishaussa yli kolme hakijaa.
– Ne, jotka hakevat ensisijaisesti meille, ovat erittäin motivoituneita, sanoo hoitotyön lehtori Salla Grommi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
– Meidän pitää jatkossa kertoa myös niitä hyviä puolia sairaanhoitajan työstä. Esimerkiksi miten monipuolisia tehtäviä eri työpaikoissa on ja miten sairaanhoitajat voivat edetä urallaan. Tässä työssä voi konkreettisesti auttaa ihmistä läpi hänen koko elämänsä lapsista vanhuksiin.
Nykyisin koulutuksessa korostetaan sairaanhoitajan työn monipuolisia mahdollisuuksia, esimerkiksi yrttäjyyttä yhtenä vaihtoehtona. Joissain sairaanhoidon tehtävissä myös etätyö on mahdollista.
– Muutama vuosi sitten ei olisi voitu kuvitellakaan, että sairaanhoitaja voi tehdä työtään kotona. Nykyisin on myös etävastaanottotoimintaa, puhelinneuvontaa ja hoidontarpeen arviointia, joita voi tehdä omassa kodissaan, sanoo Grommi.
Kyllästyminen ei uhkaa
Grommi uskoo, että kaikenlaisille ihmisille löytyy hoitoalalta mielekkäitä tehtäviä.
– Kyllästymään ei pääse, jokainen päivä on erilainen. Sekin on motivaatiotekijä.
Joissain yksiköissä ryhmätyö on tiivistä. Toisissa paikoissa sairaanhoitaja saattaa pitää itsenäistä vastaanottoa.
Sairaanhoitajat voivat hankkia lisäkoulutusta esimerkiksi lääkkeiden määräämiseen, jolloin he voivat kirjoittaa tiettyjä reseptejä.
– On hyvä, että tällaisia asiantuntijahoitajia on entistä enemmän, sanoo Grommi.
Työn varjopuolistakaan ei pidä vaieta. Grommin mielestä on selvää, että korona-aika on on ollut vaikea ja hoitovelkaa on syntynyt, mikä vaikuttaa sairaanhoitajiin.
– Urapolkuja pitäisi luoda jo opintojen aikana. Työnantajien pitäisi sitouttaa myös vakinaistamalla. Jos henkilöstö vaihtuu koko ajan, kehittymiselle ja itsensä kehittämiselle ei ole tilaa. Silloin tehdään välttämätöntä perustyötä, miten kyetään.
Grommin mielestä koko yhteiskunnan tasolla on pohdittava, mikä on tärkeää. Halutaanko, että terveydenhuolto toimii.
– Me kaikki olemme vastuussa siitä, miten ala nähdään. Ilman muuta pitää kertoa myös haasteista, se on ehdottoman tärkeää, että niihin voidaan puuttua.
Lue myös: