Lukuisissa kunnissa kuluva kesä on ensimmäinen, kun julkisen puolen työnantaja on hoitajapulan vuoksi ryhtynyt kilpailemaan palkanlisillä ja erilaisilla muilla eduilla.
Hoitajille on tarjottu palkkaporkkanoita viime vuosina lähinnä vain satunnaisesti, mutta nyt hätä palveluista näyttää ulottuvan jo sinnekin, missä houkuttimia ei aiemmin ole edes harkittu.
Turkulainen lähihoitaja Jani Pajunen suuntasi pari viikkoa sitten Lapin Tornionlaaksoon Pelloon kesätöihin. Hoitoalalla on seurattu kesän rekrytointeja, sillä valinnanvaraa on runsaasti. Pellossa hoitajille luvattiin lisää rahaa ja muun muassa vuokratukea.
– Kyllä tieto eri kannustimista liikkuu nopeasti. Jos jossain aletaan maksaa parempaa palkkaa, se tiedetään huomenna, Jani Pajunen kertoo.
Pello onnistui kesähoitajien rekrytoinnissa. Kannustimista oli jonkin verran apua myös esimerkiksi Torniossa, joka kesälomien häämöttäessä päätti tarjota sijaisille rekrytointilisää ja asuntoetua. Lisäksi hälytysrahaa korotettiin kaikille.
– Selkeästi tämä tuotti tulosta. Pystymme tarjoamaan vakituisille työntekijöille pidemmät lomat eikä niitä ole tarvinnut pilkkoa pieniksi pätkiksi, sanoo perusturvajohtaja Leena Karjalainen.
Hyvinvointialueen ehdottomasti isoin kysymys
Hoitoalan ammattilaisista kilpailtaessa kuluvan kesän porkkanat ovat hyvin todennäköisesti vasta maistiaisia tulevasta. Mittelön ennakoidaan tiukentuvan tuntuvasti, kun hyvinvointialueet alkavat pohtia, kuinka saada riittävästi osaavia työntekijöitä sote-palveluihin.
– Tämä tulee olemaan hyvinvointialueiden isoin kysymys, ilman muuta. Jos halutaan taata palvelut kuntalaisille, on päivänselvää, että palkkausta on nostettava, Leena Karjalainen toteaa.
Lähihoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että lääkäreiden houkuttelemisessa raha todettiin käteväksi välineeksi kunnissa jo 1990-luvulla. Hoitajia sen sijaan ei ole ollut juurikaan tapana maanitella töihin muhkeammalla tilipussilla.
– Olisi pitänyt jo aikoja sitten katsoa pitkällä tähtäimellä, miten hoitajapula oikeasti ratkaistaan. Palkalla pitää tulla toimeen.
Tulevan hyvinvointialueen on toki mahdollista maksaa työntekijöille parempaa palkkaa kuin virka- ja työehtosopimuksissa on määrätty. Lapin hyvinvointialueen henkilöstöasioiden vastuuvalmistelija Tiina Kalliokuljun mukaan lähtökohtana on kuitenkin työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.
– Työvoiman huono saatavuus voi joissakin tilanteissa olla hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuuden vaatimuksesta. Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, millaisia lisiä tai etuja rekrytoinneissa tullaan hyödyntämään, Kalliokulju sanoo.
Hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela uskoo, että Lapissakin tarvitaan kannustimia, jotta hoitajia saadaan rekrytoitua ja myös pysymään työssään.
– Voi olla tarpeen miettiä esimerkiksi aikoinaan maksetun syrjäseutulisän kaltaista palkanlisää.
Hyvä työnantaja kuuluu kauas
Lähihoitaja Jani Pajuselle Pellon euromääräiset kannustimet eivät olleet ainoa syy lähteä pohjoisen pikkukuntaan. Nuori mies kertoo, että Lapissa houkuttelivat myös puhdas luonto ja mainiot kalavedet.
Palkalla on paljon merkitystä, mutta Pajusen mielestä hyvää työpaikkaa mitataan muullakin kuin rahalla.
– Tietystihän kilpailu on aina kilpailua, mutta ehkä enemmän vaikuttaa se, mitä työntekijät työpaikastaan kertovat.
Tornion perusturvajohtaja Leena Karjalainen toivoo myös, että hyvinvointialueella ymmärrettäisiin, mikä merkitys on hyvällä työnantajakuvalla ja työnantajan maineella. Se kuuluu kauas.
Karjalaisen mukaan työntekijöille pitää antaa selkeä viesti siitäkin, että alueella huomioidaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeet.
– Vaikka tekijöistä on pulaa, on suotava mahdollisuus myös osa-aikatyöhön. Nyt työssä oleva sukupolvi arvostaa perhe-elämää ja vapaa-aikaa, pelkkä työn imu ei riitä pitämään ihmisiä alalla.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 17.6. kello 23 saakka
Lue myös:
Kemijärvi maksaa koko vuoden isoa lisäpalkkaa koko sote-henkilöstölleen