Lähes 35 vuotta sitten tapahtuneen rikoksen oikeudenkäynti alkoi perjantaina Turun hovioikeudessa, mutta avauspäivänä käsiteltiin lähinnä kahdeksan vuoden takaisia tapahtumia.
Kysymys on siitä, saako syyttäjä käyttää näyttönä kuulusteluja, joissa vastaaja Herman Himle syyttäjän mukaan tunnusti rikoksen. Käräjäoikeus asetti kolme vuonna 2016 tehtyä kuulustelupöytäkirjaa hyödyntämiskieltoon, koska vastaajalla ei kuulusteluissa ollut avustajaa.
Kyseisissä kuulusteluissa on syyttäjän näytön ydin, joten hyödyntämiskieltokysymys on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta ratkaiseva.
Erikoissyyttäjä Heidi Röblom sanoi oikeudessa, että hyödyntämiskielto on perusteeton, sillä Himlelle kerrottiin riittävällä tavalla tämän oikeudesta saada paikalle avustaja. Syyttäjän mukaan hän luopui oikeudestaan vapaaehtoisesti.
Avustajan käytöstä luopumiselle on kuitenkin asetettu tiukat vaatimukset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Suomen korkeimmassa oikeudessa.
- Lue lisää aiheesta: ”Hän osoitti käsillään, miten löi kumpaakin useamman kerran päähän” – kelpaako Viking Sallyn murhan väitetty tunnustus näytöksi hovioikeudessa?
Himlen avustajan, asianajaja Martina Kronströmin mukaan Himlelle olisi pitänyt järjestää paikalle avustaja. Kuulustelujen aikana Himlelle esitettiin Kronströmin mukaan ”äärimmäisen johdattelevia” kysymyksiä. Kun vuonna 2019 järjestetyssä kuulustelussa paikalla oli avustaja, tämä puuttui heti kysymyksiin. Tässä kuulustelussa Himle kiisti kaiken aiemmin sanomansa.
Oikeudenkäynnissä kuultiin kahta suomalaista ja kahta tanskalaista poliisia, jotka olivat paikalla kuulusteluissa.
Todistajat eivät saaneet puhua mitään siitä, mitä Himle sanoi kuulusteluissa. Käsittelyssä oli kyse pelkästään siitä, miten ja missä olosuhteissa Himlelle tarjottiin oikeusavustajaa ja miten Himle ymmärsi tilanteensa.
Poliisit vakuuttivat, että epäilty ymmärsi tilanteen
Kirjallisen näytön läpikäynnin jälkeen hovioikeus kuuli etäyhteydellä tanskalaista rikostutkijaa, joka oli läsnä Himlen ensimmäisessä kuulustelussa. Tuolloin mukana ei ollut suomalaisia poliiseja. Tutkija ei muistanut tarkasti tilannetta, jossa Himlelle kerrottiin epäillyn oikeuksista. Tutkija kuitenkin totesi, että jos hänelle olisi tullut tunne, että Himle ei ymmärrä asemaansa, kuulustelua ei olisi jatkettu.
Muut todistajat olivat paikalla Turun hovioikeudessa. Himleä Tanskassa kuulustellut suomalainen rikostutkija Mika Paaer kertoi omassa todistajankuulemisessaan, että hänellä ei jäänyt epäilystäkään siitä, että Himle ei olisi ymmärtänyt oikeuksiaan täysin. Paaerin mukaan Himlelle kerrottiin kaikissa kuulusteluissa oikeudesta avustajaan ja siitä, mitä avustajasta luopuminen tarkoittaa.
Paaerin mukaan Himle tiesi ”tasan tarkkaan” oikeutensa ja sanoi vielä tietävänsä, mitä hän voi kuulusteluissa sanoa ja mitä ei. Paaerin mukaan olisi ollut kuulusteluilmapiirille haitallista, jos paikalle olisi hankittu avustaja vastoin Himlen tahtoa. Puolustuksen vastakuulustelussa Paaer totesi, että Himleä ei millään lailla johdateltu tai painostettu.
– Herman Himle on sellainen mies, että en usko yhdenkään poliisin olevan niin tyhmä, että yrittäisi pakottaa häntä, Paaer sanoi.
Myös toinen suomalainen rikostutkija ja tanskalainen rikostutkija kertoivat omissa kuulemisissaan, että mikään ei viitannut siihen, että Himle ei olisi ymmärtänyt oikeuksiaan.
Hovioikeus jää käsittelyn jälkeen harkitsemaan, puretaanko hyödyntämiskielto vai pidetäänkö se voimassa. Vasta tämän päätöksen jälkeen voidaan siirtyä varsinaisen rikosasian käsittelyyn.
Lue lisää: