Boliden Kokkola aikoo korottaa nykyistä jätealuettaan 20 metrillä sekä laajentaa kaatopaikkaa 22 hehtaarilla maan suuntaan.
Yhtiö on valmistellut jätealueen laajentamista jo vuosia. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) käynnistyi vuonna 2016.
– Tämä yhdistelmä (korottaminen ja laajennus) antaa parhaan lopputuloksen. Nykyalueen korottamisella saadaan jätealueelle lisää tilavuutta ja toisaalta korottaakaan ei voi liikaa, eli alueella tarvitaan parikymmentä hehtaaria laajennusta, kertoo Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Antti Kontiainen.
Yhtiö on jättänyt viime viikolla aluehallintovirastolle asiaa koskevan ympäristölupahakemuksen. Yhtiö arvioi lupaprosessin kestävän 1,5–2 vuotta.
Jätealueen laajennuksella pyritään varmistamaan sinkkitehtaan toiminnan jatkuminen, kun nykyinen alue täyttyy. Sen arvioidaan riittävän vuoteen 2029 saakka. Alue on luokiteltu vaarallisen jätteen kaatopaikaksi.
Alueelle sijoitettava yhteisjäte koostuu pääosin rikkiyhdisteistä, raudasta sekä pienistä määristä lyijyä ja sinkkiä. Jäte pitää sisällään myös muita raskasmetalleja. Aiemmin alueelle on läjitetty jarosiittilietettä ja rikkirikastetta. Kaatopaikalla on myös erillinen alue Umicoren prosessisakalle.
YVA-prosessissa tutkittiin neljää vaihtoehtoa:
VE0: Ei laajenneta, vaan kuljetetaan jätteet muualle.
VE1: Alueen laajentaminen merelle.
VE2 a ja b: Alueen laajentaminen maalle joko 30 tai 50 hehtaarilla.
VE3: Nykyisen alueen korottaminen nykyisen ympäristöluvan sallimasta 40 metristä vielä 20 metrillä, jolloin kokonaiskorkeus olisi 60 metriä merenpinnan yläpuolella.
Hankkeesta annetuissa monissa lausunnoissa kaivattiin tarkempaa määrittelyä ja tutkintaa myös 0-vaihtoehdolle.
Ympäristön kannalta alue on haastava: toisaalta sitä rajoittaa meri ja toisella puolella tulevat välittömästi vastaan pohjavesi- ja Natura 2000 -alueiden rajat.
– Kyllä tässä tietysti aika kapea läntti on, millä joudumme toimimaan. YVA:ssa mietittiin vaihtoehtoja ja nämä, mitä viemme eteenpäin, osoittautuivat parhaimmiksi.
Jätealueen laajennus toteutuisi vaiheittain
Ympäristölupahakemuksen mukaan työt etenisivät vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa nykyisen alueen sisältä otettaisiin jätetäyttöön kolme allasta, joita on käytetty rikkirikasteen varastointiin ja häiriötilanteissa syntyvän liuosten välivarastointiin.
Toisessa vaiheessa nykyistä kaatopaikkaa korotettaisiin 20 metrillä, jolloin sen penkereet kohoaisivat enimmillään jo 60 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tällä hetkellä jätetäyttö on korkeimmillaan 34 metrissä ja matalimmillaan neljässä metrissä.
Esimerkiksi kokkolalaisten hyvin tuntema lähiliikuntapaikka "Roska-Ruka" on 36 metriä korkea ja Patamäki hieman vajaat 39 metriä.
Korotus lisäisi kaatopaikan käyttöikää 16,5 vuodella.
Korotuksen jälkeen otettaisiin käyttöön itäpuolinen 11,7 hehtaarin suuruinen laajennusosa, joka jatkaisi kaatopaikan käyttöikää 11 vuodella ja tämän jälkeen pohjoispuolen 10,3 hehtaarin laajennusosa, joka riittäisi yhdeksän vuoden tarpeisiin. Molemmat laajennusalueet täytettäisiin 40 metriä korkeiksi.
Laajennusosien käyttötarkoitus on toimia jätealueena pääosin sinkkitehtaan yhteisjätteelle, jota tullaan läjittämään kuivatäyttönä. Alueelle olisi mahdollisuus loppusijoittaa myös muita ympäristöluvan mukaisia vaarallisia jätteitä.
Laajennusalueiden yhteenlaskettu koko olisi siis 22 hehtaaria. YVA-prosessissa tutkittiin 30 ja 50 hehtaarin kokoisia laajennuksia.
Luonnonsuojeluliiton lausunnon mukaan Boliden Kokkolan yhteisjäte on vaarallisena jätteenä kaatopaikalle sijoitettavista jätejakeista määrällisesti suurimpia Suomessa.
Monin tavoin ongelmallinen alue ympäristön kannalta
Kaatopaikan laajennuksesta jäisi Natura 2000 -alueeseen vain 10 metrin suojavyöhyke. Myös pohjavesialueen raja viistää laajennettavan alueen reunaa.
Vieressä oleva Rummelö-Harrbådan Natura-alue on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi. Valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Sannanrannan huvila-alue puolestaan sijaitsee 1,5 kilometrin päässä.
Hankkeesta tehtiin myös Natura-arviointi. Ely-keskus katsoi, ettei jätealueen laajennus merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja, kunhan muun muassa jäte- ja Natura-alueen väliin jää riittävän leveä suojavihervyöhyke ja pölyämisen hallintaan panostetaan riittävästi.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista jätettiin 18 lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnoissa nähtiin useita ongelmia eri vaihtoehdoille. Etenkin alueen laajentaminen merelle nähtiin haitallisena, samoin tutkittu 50 hehtaarin aluelaajennus.
Kokkolan kaupunki ja yhteisviranomaisena toiminut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus näkivät kumpikin vähiten haitallisena alueen korotuksen ja pienemmän laajennuksen yhdistelmän, mille Boliden nyt hakeekin ympäristölupaa.
Merenpohjaan läjitetylle alueelle on kasattu jätteitä vuodesta 1969 saakka
Bolidenin vaarallisen jätteen kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 1969 kun sinkkitehdas aloitti toimintansa. Jätealue sijaitsee pääosin entisen merenpohjan alueella, jota on täytetty eri jätemateriaaleilla.
Alueen pinta-ala reunapenkereineen on noin 60 hehtaaria, josta jätetäytön ala on noin 45 hehtaaria.
Kaatopaikan rakenteet korjattiin vuonna 2000 vastaamaan kaatopaikkalainsäädännön asettamia vaatimuksia. Alueella ei ole kaatopaikka-asetuksen mukaista tiivistä pohjarakennetta, vaan jätealuetta ympäröi patoseinä. Lisäksi sen sisäpuolelle on asennettu koko pituudelta salaojitus, jolla alueella syntyvät suotovedet kerätään talteen ja johdetaan sinkkitehtaan vesienkäsittelyyn.
Nykyisen jätealueen kokonaistäyttötilavuus on noin 14,3 miljoonaa kuutiometriä, josta vuoden 2021 lopussa oli käytetty 11,05 miljoonaa kuutiota. Kokonaistäyttötilavuus vastaa 132 eduskuntaloa.
Boliden: Kaatopaikan laajennus välttämätön tuotannon jatkamiseksi – "ei lisää ympäristökuormitusta"
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 15. heinäkuuta kello 23 asti.