Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistitietoa ja kokemuksia sodan näkymisestä ihmisten elinympäristössä ja muualla maastossa. Erityisesti lappilaisten sota- ja evakkoaikojen paikkoja koskevaa muistitietoa toivotaan mukaan.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen tarkasti heinäkuussa maastossa sota-ajan rakenteita ja muita merkkejä muun muassa Sodankylässä ja Inarin Kaamasessa.
– Meillä on tavoitteena kerätä ihmisiltä muistoja joko sota-aikaan tai sota-ajan muistipaikkoihin liittyen. Kyse on siitä, miten sota-ajalla rakennettuja kohteita tai sota-ajalla raunioituneita kohteita on hyödynnetty viimeisen 80 vuoden aikana.
Mahdolliset muistot voi ilmoittaa SKS:lle myös itse.
– Meitä kiinnostaa se, mitä sota-ajalla on tehty, mutta myös lapsuuden leikit juoksuhaudoissa tai varusmiespalveluksen kylmät yöt vanhassa parakkirakennuksessa. Me olemme avoimia hyvin monenlaisille kokemuksille, ja sen takia meillä on aika laaja skaala näiden muistojen osalta, kuvailee Väisänen.
Sodasta alkaa olla niin pitkä aika, että muistot alkavat haaleta ja sota-ajan sukupolvet pienentyä. Osin vanhat taistelupaikatkin alkavat hävitä uudisrakentamisen ja tietoisen raivaamisen vuoksi.
– Keruu on käynnistetty myös sota-ajan tarinoiden talteen ottamiseksi, koska välttämättä kaikista paikoista ei saada enää kerättyä sota-ajan muistoja. Myöskään tuhoutuneita kohteita ei pystytä enää tutkimaan muuten kuin ihmisten kertomusten kautta.
Omista muistoista voi tehdä ilmoituksen verkossa osoitteessa www.finlit.fi elokuun loppuun asti. Verkossa voi täyttää lomakkeen tai kirjoittaa esimerkiksi kirjeen verkossa olevien ohjeiden ja ohjaavien kysymysten perusteella.
Lappi on arkeologin aarrearkku
Tutkija Teemu Väisäsen mukaan Lapista löytyy mieletön määrä aineistoa. Väisänen on taustaltaan arkeologi, joten hän sanoo huomionsa kiinnittyvän sota-ajan raunioihin ja rakenteisiin, joita on metsissä vaikka kuinka paljon.
– Näihin liittyy paljon tarinoita ja kertomuksia, mitä on jo jonkin verran saatu kokoon. Kun ihmiset liikkuvat metsässä, oli se sitten retkeilemässä koiran kanssa, marjastamassa tai sienestämässä, niin väkisinkin näitä kohteita tulee vastaan.
Paikallisten tieto on korvaamatonta monissa tapauksissa, kun kyse on pienestä yksityiskohdasta isossa metsässä. Esimerkiksi Savukoskella Väisänen sai apua paikalliselta naiselta, joka vei hänet Seitajärven seudulla puupiirroksen äärelle.
Naisen mukaan piirros oli ilmestynyt puuhun sillä aikaa, kun paikalliset asukkaat olivat evakossa. Ilmeisesti sen oli tehnyt neuvostopartisaani.
– Puuhun oli kaiverrettu sotilaan kuva, ja sotilaalla oli kädessä pistin ja toisessa kädessä kivääri. Enhän minä sitä puuta sieltä metsästä olisi millään löytänyt, jos ei olisi ollut jotain paikallista ohjaamassa ja vielä liittämässä siihen tämän tarinan.
Väisänen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa. Hän palaa Lappiin syyskuussa isommassa ryhmässä, johon kuuluu sotaa tutkivia konfliktiarkeologeja muun muassa Yhdysvalloista ja Tsekistä.
– Monet ulkomaiset arkeologit ovat vähän kateellisia siitä, kuinka paljon Lapissa onkaan kaiken maailman tavaraa tuolla metsissä, joten kyllä täällä tulee varmasti pyörittyä vielä jatkossakin.
Lue lisää
Sodasta ja jälleenrakentamisesta riittää tarinoita Sallassa – museo houkuttelee tuhansia kävijöitä
Inarissa pääsee seuraamaan sotasairaalan kaivauksia
25.7 klo 11.51 korjattu oikeinkirjoitusta jutun otsikosta.