Inarilaisen Hannu Mäkisen mökillä sähkö tuotetaan auringosta ja tuulesta täysin automaattisesti ja katkeamattomasti. Joukaisvaaraan huipulla oleva mökki sähköistyy kymmenen metriä korkean, 4 kilowatin tuulimyllyn sekä aurinkopaneelien voimalla. Paneeleja hänellä on 1,4 kilowatin edestä.
Tuulivoimala ja paneelit ovat tuottaneet sähköä vuodessa noin 3 000–4 000 kilowattituntia. Jos pörssisähkön keskihinta on esimerkiksi 40 senttiä/kWh, Mäkisen tuottaman sähkön arvo on noin 1 200–1 600 euroa.
– Itselläni riittää sähköä tavanomaisen kulutuksen lisäksi lämmitykseen ja tietysti saunan kiukaaseen, Mäkinen kertoo.
Kateuttakin Mäkinen kertoo kuulleensa "ilmaisesta sähköstä", mutta Mäkisen mukaan lompakkoakin on pitänyt käyttää. Järjestelmä on maksanut yhteensä noin 20 000 euroa.
Mäkinen aloitti touhun yhdellä 65 watin aurinkopaneelilla ja on vuosien varrella kasvattanut paneelien määrää ja hankkinut tuulimyllyn. Rahaa on palanut, mutta hyvänä puolena on, että käyttökustannukset ovat olemattomat.
Varavirtalähteenä Mäkisellä on 5,5 kilowatin dieselaggregaatti.
– Aggregaatin käyttö on pudonnut minimiin tuulimyllyn tulon jälkeen. Nyt löpöä palaa kymmenesosa siitä mitä ennen. Hyvin olen pärjännyt.
Kiinnostus pientuulivoimaa kohtaan kasvaa
Pientuulivoiman kysyntä on vilkastunut selvästi, vaikka aurinkopaneelit ovat yhä suosituimpia.
– Matalan sähkön hinnan aikaan sähköverkkoon tahdistuvia pientuulivoimaloita ei mennyt juuri lainkaan, kertoo Ismo Kantonen aurinkoenergialaitteita toimittavalta Finnwindiltä.
Aurinkopaneelin suosio ja kasvava kiinnostus pientuulivoimaa kohtaan ovat myös Suomen Omakotiliiton ja valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan tiedossa.
Motivan mukaan aurinkopaneelien markkinat ovat suorastaan ylikuumentuneet. Motivan asiantuntija Milja Aarnin mukaan aurinkopaneelien suosion syynä on ainakin se, että ne eivät yleensä vaadi niin paljon lupia kuin pienvoimalat.
– Lähtökohtaisesti niiden asentamiset on vapautettu luvista, mutta tämäkin kannattaa varmistaa kunnan rakennusvirastosta. On myös poikkeuksia: jos kyseessä on suojeltu rakennus tai se on maiseman puolesta merkittävällä paikalla, lupaa ei todennäköisesti myönnetä, Aarni sanoo.
Pientuulivoimalan tai vesivoimalan rakentamista suunnittelevan on varmistettava kunnan rakennusvalvonnasta suunnitellun sijoituspaikan kaavamääräykset. Vaadittavat luvat voivat vaihdella kunnittain.
– Kaava-alueella pientuulivoimaloille vaaditaan usein rakennuslupa ja kaavan ulkopuolella toimenpidelupa. Verkon ulkopuoliselle alueelle kuten pienelle mökkivoimalaille saattaa riittää vain ilmoitus, Aarni kertoo.
Tuulivoima voi kannattaa sähköverkon ulkopuolella
Ismo Kantosen mukaan pientuulivoima ei ole ollut kilpailukykyinen aurinkosähkölle sähköverkossa, mutta sitä on myyty sähköverkon ulkopuolelle, missä talvikaudella sähkö tuotetaan pitkälle aggregaattisähkönä.
– Pientuulivoimalla tuotettu sähkö on hyvinkin kannattavaa aggregaatilla tuotettuun sähköön nähden, Kantonen sanoo.
Esimerkiksi Hannu Mäkisen tapauksessa polttoöljyn kulutus tippui noin 2 000 litrasta 160 litraan.
– Mökkiläiset ovat suunnitelleet tuulivoimalaa mökille, jos sinne ei ole ollut mahdollista saada muuta sähköä tai sen saaminen on ollut kallista. Eli kyllä asiaa kannattaa ehdottomasti selvittää, Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander kertoo.
Hannu Mäkisen pienvoimala tuottaa sähköä nyt ajoittain jo yli oman tarpeen, mutta hän ei silti suunnittele liittymistä valtakunnanverkkoon. Kun akut täyttyvät, ohjaa järjestelmä ylijäämäenergian lämmitykseen.
– Toisihan ne mulle linjan tontille, mutta laskuttaisivat siitä ja muuntajasta. Mitä minä niillä tekisin? En minä tarvitse sieltäpäin sähköä. Myyntikään ei kannata, kun maksavat niin huonoa hintaa ja verottajakin on heti jaolla, Mäkinen naurahtaa.
Kyselyitä tulee paljon
Suomen Omakotiliiton mukaan Suomessa on noin puoli miljoonaa sähköllä lämpenevää taloa. Sielläkin on huomattu, että erilaiset omavaraiset energiajärjestelmät kiinnostavat nyt entistä enemmän.
– Meiltä kysytään, minkälaisia ratkaisuja juuri omakotiasuja voisi tehdä sähköverkkotuotannon rinnalle, Silander kertoo.
Motivasta kerrotaan, että kuluttajien yhteydenottojen määrä on kasvanut selvästi viime aikoina. Energianeuvonta kuluttajille on ruuhkautunut, ja puhelinpalvelua on täytynyt pitää välillä suljettuna.
– Kuluttajat tiedustelevat usein esimerkiksi, kuinka oman kiinteistön energiajärjestelmää voi muuttaa tehokkaammaksi. Myös sähkön varastointi on alkanut kiinnostaa aikaisempaa enemmän, Aarni kertoo.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 8.9. kello 23 saakka.