Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylen hankkimat satelliittikuvat osoittavat, että Venäjä on haalinut hyökkäyssotaansa Ukrainassa runsaasti ilmatorjuntaohjuksia jopa Pietarista asti, vaikka miljoonakaupunki kuuluu Venäjän ilmapuolustuksen kaikkein tärkeimpiin alueisiin.
Satelliittikuvat paljastavat esimerkiksi, että Pietarin luoteispuolella Terijoen alueella Karjalankannaksella sijaitsevasta tukikohdasta on hävinnyt kesän aikana paljon sekä ampumalavetteja että ohjuksia.
Pietarin alueen kaluston siirroista ei ole aiemmin kerrottu julkisuudessa Venäjällä tai länsimaissa.
Pietarin ympärillä on ollut tiiviinä kehänä 14 ilmatorjuntaohjustukikohtaa, joiden on määrä suojata Venäjän toiseksi tärkeintä suurkaupunkia. Nyt useampi niistä on tyhjänä.
– Kuvien perusteella neljä ilmatorjuntatukikohtaa on tyhjennetty kalustosta, sanoo sotilasasiantuntija Marko Eklund.
Majuri evp. Eklund on seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan. Hän analysoi satelliittikuvia Ylen pyynnöstä.
Tästä kartasta näet ilmatorjuntaohjuspatteristot Pietarin ympärillä.
Kokonaan tyhjennettyjen tukikohtien lisäksi myös joistakin muista Pietarin ympäristön tukikohdista on kesän aikana siirretty ilmatorjuntaohjuskalustoa todennäköisesti Ukrainan suuntaan.
Eklundin mukaan kaluston siirrot tuskin ovat merkittävästi heikentäneet Pietarin ilmapuolustusta, koska pois viety aseistus on kaikkein vanhinta, eikä Venäjä enää välttämättä tarvitse sitä.
Ukrainassa vanhoillakin ilmatorjuntaohjuksilla on silti käyttöä, koska Venäjällä on pulaa nykyaikaisista täsmäaseista.
Pietarin lounaispuolelta hävisi kaksi patteristoa
Yle on hankkinut pääosan satelliittikuvista kaupallisilta toimijoilta ja täydentäviä kuvia Google Earth Pro -sovelluksesta. Tuoreimmat kuvat ovat tukikohdasta riippuen elo- tai syyskuulta.
Kaikkein selkein muutos näkyy Pietarin lounaispuolella. Siellä kaksi kokonaista patteristoa on tyhjentynyt.
Alla olevassa kuvaparissa näkyy, miten Kerstovon kylän lähellä sijaitsevasta ohjuspatteristosta on viety pois muun muassa kaikki ohjusten ampumalavetit, joita ensimmäisen kuvan oikeassa yläreunassa näkyy 12 kappaleen rivistö.
Ensimmäinen kuva on vuoden takaa ja tuoreempi syyskuun alusta. Voit verrata kuvia liu'uttamalla pystyjanaa kuvien välillä. Punaisilla viivoilla on rajattu ne kohdat, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Puolentoista kilometrin päässä koillisessa sijaitsee toinen saman rykmentin patteristo. Myös se on tyhjennetty kokonaan. Jäljellä on vain samaa tukikohtaa käyttävän tutka-aseman kalustoa.
Näet muutoksen alla olevassa kuvaparissa. Uusin kuva on otettu tiukemmalla rajauksella, minkä takia sen reunoilla näkyy hiukan mustaa.
Koko rykmentin neljästä patteristosta on jäljellä enää siis kaksi. Ylen hankkimista kuvista selviää, että toisesta jäljelle jääneestä patteristosta on myös viety pois noin 25 ohjussäiliötä eli mahdollisesti satakunta ohjusta.
Muutoksia näkyy myös muualla Pietarin ympäristössä.
Pietarin itäpuolella, melkein Laatokan rannalla sijaitsevassa tukikohdassa lastattiin Eklundin mukaan toukokuussa ohjussäiliöitä kuljetuslaveteille.
Lastauksen voi päätellä siitä, että normaalisti kalusto olisi siisteissä riveissä, mutta kuvan rivistössä näkyy aukkoja, joiden vieressä on lavettiautoja.
Kuvaparin jälkimmäinen kuva osoittaa, että ohjussäiliöiden lisäksi myös vuosia taivasalla seisonut ajoneuvorivistö on häipynyt paikalta. Ohjussäiliöiden mukana paikalta on viety ehkä noin 120 ohjusta.
Myös Pietarin kaakkoispuolella sijaitsevasta tukikohdasta on hävinnyt huomattavasti kalustoa – kymmenkunta ampumalavettia ja niiden lisäksi muita ajoneuvoja.
Eklundin mukaan tässä tapauksessa matkaan on voinut lähteä myös uutta ohjuskalustoa, sillä Venäjän asevoimien mukaan kyseinen rykmentti on käyttänyt nimenomaan uutta S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.
Alla olevasta kuvaparista näkyvät alkuperäinen kalusto ja sittemmin tyhjentyneet kentät.
On mahdollista, että Pietarin alueen kalustoa on vähennetty vieläkin enemmän, koska aivan kaikista tukikohdista ei saatu kunnollisia tuoreita satelliittikuvia.
Suurin osa Pietarin alueen ilmatorjuntaohjuksista kuuluu uuteen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmään. Pääosa niistä on yhä jätetty suojaamaan Pietaria.
– On todennäköisintä, että pois viety materiaali liittyy ensisijaisesti vanhaan S-300-järjestelmään, Eklund sanoo.
Uuden ja vanhan järjestelmän tärkein ero on, että S-400-järjestelmään kuuluvien ohjusten pisin kantomatka on kaksinkertainen vanhoihin verrattuna.
Useista päivityksistä huolimatta S-300-järjestelmän ohjukset alkavat olla Venäjällä väistyvää kalustoa.
Keski-Venäjältä ilmatorjuntaohjuksia on hävinnyt jo aiemmin
Asiantuntija tunnistaa ilmatorjuntaohjusten tukikohdat helposti tarkoista satelliittikuvista, sillä suurta osaa kalustosta säilytetään ulkona.
Satelliittikuvista voi myös erottaa, ovatko ohjukset pystyasennossa. Silloin patteristo on käytännössä ampumavalmis. Näin voidaan toimia yksiköissä, jotka ovat päivystysvastuussa.
Harjoituksissa tai tositilanteessa ohjuksia voidaan siirtää helposti uusiin asemiin myös tukikohtien ulkopuolelle, koska kaikki kalusto liikkuu pyörillä.
Kaluston siirrot Pietarista Ukrainaan ovat kuitenkin poikkeuksellisia. Eklund uskoo, että ohjuskaluston häviäminen Pietarin liepeiltä johtuu nimenomaan siitä, että Venäjä on tarvinnut ohjuksia hyökkäyksessään Ukrainaa vastaan.
Jo ennen kajoamista Pietarin ilmatorjuntaohjuksiin Venäjä on todennäköisesti vienyt rintamalle ohjuksia niistä tukikohdista, jotka sijaitsevat joko lähempänä Ukrainaa tai Pietarin miljoonakaupunkia vähemmän tärkeillä alueilla.
Eklund on satelliittikuvien perusteella tutkinut esimerkiksi Keski-Venäjällä Voronežin kaupungissa sijaitsevaa ilmatorjuntaohjustukikohtaa. Puolet sen ohjuskalustosta hävisi jo ennen toukokuuta. Pietarin ympäristön kalustomuutokset ovat tapahtuneet vasta kesällä.
Vanhoja ilmatorjuntaohjuksia riittää vielä vuosiksi
Koska vanhan S-300-järjestelmän ilmatorjuntaohjukset ovat joka tapauksessa poistumassa käytöstä, Venäjä voi käyttää niitä Ukrainaa vastaan kuinka paljon tahansa.
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on tähän mennessä ampunut Ukrainaan runsaat 500 sellaista ohjusta.
Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupäähallinto arvioi, että Venäjällä on vielä jäljellä noin 7 000 tällaista vanhaa ohjusta, jotka nykytahdilla ammuttuna riittävät vielä kolmeksi vuodeksi.
– Näitä vanhoja ohjuksia käytetään maamaaleihin niin, että suurinta vahinkoa tuntuu syntyvän lähinnä siviileille, Eklund sanoo.
Ukrainan asevoimat kertoi elokuun puolivälissä, että Venäjä on kerännyt runsaasti S-300-tyyppisiä ilmatorjuntaohjuksia Ukrainan rajoille sekä miehittämilleen alueille maan sisällä. Asevoimien mukaan esimerkiksi Ulan-Uden kaupungista Siperiasta on lähetetty rintamalle kymmeniä ohjuksia.
Ukrainalaiset lähteet eivät kuitenkaan ole kertoneet ohjuskuljetuksista Pietarin suunnalta.
Ilmatorjuntaohjuksia ei ole tarkoitettu ensisijaisesti maan pinnalla sijaitsevien kohteiden tuhoamiseen, vaikka siihenkin niitä voidaan käyttää. Niissä on suhteellisen pieni taistelukärki, koska pienempikin määrä räjähdysainetta riittää lentokoneen, lennokin tai ohjuksen pudottamiseen.
Venäjä on kuitenkin turvautunut ilmatorjuntaohjuksiin myös maalla sijaitsevia kohteita vastaan, koska sen tavanomaiset ballistiset ohjukset ovat alkaneet huveta.
Ukrainan puolustusministeriö arvioi, että Venäjällä on jäljellä enää alle 200 Iskander-tyyppistä ballistista ohjusta.
Ilmatorjuntaohjukset surmaavat jatkuvasti siviilejä
Venäjä on osunut ilmatorjuntaohjuksillaan toistuvasti siviilikohteisiin. Esimerkiksi 29. elokuuta Venäjä iski Ukrainan eteläosassa sijaitsevaan Mykolajivin kaupunkiin 16 ilmatorjuntaohjuksella. Iskuissa kuoli kaksi ja haavoittui 24 ihmistä.
Tuoreimmassa iskussa S-300-ohjuksilla Mykolajiviin 14. syyskuuta vastaisena yönä kuoli ainakin kaksi ihmistä.
Toinen Venäjän ilmatorjuntaohjuksista paljon kärsinyt kaupunki on Harkova. Vaikka Venäjä joutui viime viikolla Ukrainan vastahyökkäyksen takia vetäytymään Harkovan ympäristöstä, se on jatkanut ohjusiskuja rajan takaa. Harkovan syyttäjänvirasto tutkii iskuja epäiltyinä sotarikoksina.
Ukrainalaisen sotilasasiantuntijan Oleg Katkovin mukaan Venäjä käyttää S-300-ilmatorjuntaohjuksia nimenomaan terrorisoidakseen tavallisia ukrainalaisia.
Ampuminen vaikka umpimähkään vihollista kohti on helppo keino päästä eroon vanhentuvista ohjuksista.
– Suomessa vanhentunutta kalustoa räjäytetään vuosittain Lapissa Pokan alueella. Vaikuttaa siltä, että ensilinjan sotamateriaalin vähetessä Ukrainasta on tulossa jonkinlainen Venäjän Pokka, Eklund sanoo.
Uudempia S-400-järjestelmän ilmatorjuntaohjuksia ei siviilien niskaan kuitenkaan sada.
– Kaikenlaista lentävää ja räjähtävää Venäjältä löytyy varmasti niin paljon, etten usko, että moderneja S-400-järjestelmiä uhrattaisiin tällaiseen sekakäyttöön, hän arvioi .
Ukrainalaisen sotilasasiantuntijan Oleg Ždanovin mukaan myös vanhojen ilmatorjuntaohjusten ampuminen alas on vaikeaa, koska ohjuksia voi ohjata eli niiden lentorata voi mutkitella risteilyohjusten tapaan.
Kun ohjuksia laukaistaan vain 100–200 kilometrin päähän eli suhteellisen lähellä sijaitseviin kohteisiin, ilmatorjunnalle jää hyvin vähän aikaa reagoida niihin.
Varsinaiseen tarkoitukseensa eli Ukrainan ohjusten, lentokoneiden tai helikopterien tuhoamiseen Venäjän ei ole juurikaan tarvinnut käyttää ilmatorjuntaohjuksiaan, koska ilmasodankäynti Ukrainassa on niin vähäistä. Lennokkeja Ukraina tosin käyttää paljon.
Tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa.
Tarve torjua lentokoneita ja ohjuksia on kasvamassa erityisesti Ukrainan Krimille tekemien iskujen takia. Ne ovat pakottaneet Venäjän parantamaan miehittämänsä alueen ilmapuolustusta.
Ohjuksilla Venäjä ansaitsee myös rahaa
Vaikka Venäjällä on vaikeuksia tuottaa riittävästi uusia ohjuksia sotaan Ukrainassa, riittää uusimpia S-400-ilmatorjuntaohjuksia silti jopa vientiin.
Vuonna 2019 Turkki suututti Nato-kumppaninsa hankkimalla S-400-ohjuksia Venäjältä. Elokuussa viimeisteltiin ohjuskaupan toinen erä.
Turkki on aseistanut venäläisohjuksilla kaksi ilmatorjuntarykmenttiä. Käytännössä se voi tarkoittaa jopa satoja ohjuksia.
Vielä suuremmat asekaupat on tehnyt Intia, jonka kerrotaan käyttävän venäläisiin S-400-ohjuksiin noin 5,5 miljardia euroa. Venäläisvalmistaja toimitti ensimmäisen rykmentin ohjukset viime vuonna ja on luvannut loput neljä ensi vuoden loppuun mennessä.
Aiheesta voi keskustella 19.9. kello 23:een saakka.
Artikkeli englanniksi:
Exclusive: Russia moves missiles from St Petersburg to Ukraine
Lue lisää:
Rajan takana – Katso satelliittikuvista, miltä Venäjän asevoimat Suomen lähellä näyttävät