Matkailualan epävarmuus lävähti pandemian myötä pahemman kerran silmille, kun hotellit ja ravintolat suljettiin kesken nousukiidon. Satasen vauhdista seinään, kuvattiin Lapin tilannetta tuolloin.
Turbulenssin seuraukset näkyvät työntekijäkadon lisäksi pudotuksena matkailukoulutuksen hakijamäärissä. Kun vuonna 2018 matkailualan perustutkintoon oli yhteishaussa lähes 700 ensisijaista hakijaa, tänä vuonna heitä oli noin 450.
Rovaniemellä pudotus oli vielä jyrkempi.
– Voisi sanoa, että yli puolet hakijoista on hävinnyt. Kahtena viime vuonna on aloittanut vain yksi ryhmä, kun aiemmin niitä oli kaksi, kertoo koulutuskuntayhtymä Redun toimialapäällikkö Maarit Vilppunen.
Espoon Omniassakin yhteishaun ensisijaisten hakijoiden määrä putosi lähes puoleen, Turun ammatti-instituutissa laskua sen sijaan oli vain vähän. Jatkuvan haun kautta tulevien aikuisopiskelijoiden määrä on laskenut myös, tosin ei yhtä jyrkästi kuin ensimmäistä ammattiaan miettivien nuorten.
Rovaniemellä matkailualan perustutkintoon saattoi ennen pandemiaa olla parhaimmillaan 60 ensisijaista hakijaa, mutta tänä vuonna heitä oli 10. Yksi heistä on keravalainen Ronja Rissanen.
– Päättäminen jäi viime tippaan, yhteishaku oli umpeutumassa ja joku ala piti keksiä. Koulussa esiteltiin eri aloja ja siitä se matkailuala nousi ylitse muiden.
Rissasen kiinnostuksen herätti ajatus ihmisläheisestä työstä, jossa ei ole kahta samanlaista päivää.
Matkailun sanotaan kiinnostavan, mutta hakutilastoissa se ei näy
Vaikka alalle on aina tultu myös ilman koulutusta, hakijalukujen alamäki huolestuttaa Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtajaa Timo Lappia.
– Ala tarvitsee koulutettuja ihmisiä. Toki osa työtehtävistä on sellaisia, että siellä pärjää ilman koulutusta, mutta kyllä koulutuksen merkitys on erittäin suuri.
Etujärjestö onkin perustanut eri puolille Suomea “vetovoimatyöryhmiä” miettimään esimerkiksi sitä, miten yläasteikäisiä kannattaisi houkutella alalle. Lappi toteaa, että nuorille tehdyissä kyselyissä matkailuala on kyllä aina pärjännyt hyvin.
– Mutta pitää tehdä työtä, että ihmiset oikeasti lähtevät tälle alalle.
Opiskelijakadon kokenut Rovaniemen Redu etsiikin nyt matkailuopiskelijoita ulkomailta yhdessä muutamien alan yritysten, kuten Scandicin ja Lapland Hotelsin kanssa. Yritykset mainostavat koulutusta rekrytointiensa yhteydessä. Marraskuussa alkavaan englanninkieliseen oppisopimuskoulutukseen osallistuvat ovat jo joulusesongilla paikkaamassa työvoimapulaa.
Täsmäkoulutusta englanniksi ensi kertaa
Scandicin kahdessa rovaniemeläishotellissa, Pohjanhovissa ja Polarissa, on oppisopimuspaikkoja niin vastaanotossa, keittiössä kuin ravintolassa.
– Tämä on hieno uusi avaus ja kaikki tiimiläiset, joita sieltä saattaisi löytyä, ovat hyvä juttu, hotellinjohtaja Sanna Sandgren toteaa koulutuksesta.
Opiskelijat ovat töissä vilkkaimpina viikkoina ja koulussa silloin, kun on hiljaisempaa. Yritykset ovat mukana myös suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä.
Toimialapäällikkö Maarit Vilppunen on tyytyväinen, että Redu sai järjestämisluvan englanninkieliseen matkailu- ja ravintola-alan koulutukseen. Ravintolapuolellakin kolmasosa hakijoista hävisi pandemiavuosina.
– Koulutuksen tarkoitus on tukea lappilaista matkailuelinkeinoa työvoimapulan selättämisessä. Ulkomailta tulevilla taas on koulutuksen avulla mahdollista rakentaa pidempiä uria eikä tulla vain sesongiksi, Vilppunen sanoo.
Jos pilotti menee hyvin, jatkoa seuraa. Samaan aikaan hotellit, ravintolat ja safariyritykset jatkavat työntekijöiden etsintää matalalla kynnyksellä, koulutusta ei nyt ole varaa vaatia. Sandgren sanoo, että lopulta tärkeintä on asenne ja halu oppia.
– Jos sellainen hyvä palveluasenne löytyy, niin varmasti saamme koulutettua ja perehdytettyä, vaikka ei olisi tutkintoakaan.
Trukin hytistä tunturiin
Kuukauden päivät opiskellut Ronja Rissanen ajattelee, että niin hotellin respassa kuin vaikka matkaoppaana olisi mukava tehdä töitä. Mieluiten hän näkisi itsensä ulkomailla tai Lapissa.
– Tottakai alan epävarmuus joskus käy mielessä, mutta pitää ajatella positiivisesti. Maailman tilanteesta ei ikinä tietenkään tiedä, mutta päivä kerrallaan.
Ensimmäiset opiskeluviikot ammattiopisto Lappiassa ovat vahvistaneet myös Evi-Maria Heinisen tuntemusta oikeasta alan valinnasta. Keminmaalainen Heininen otti alkuvuodesta irtisanomispaketin satamayhtiö Kemi Shippingiltä, kun Veitsiluodon tehtaan lakkautus vei osan yrityksen töistä. Trukin hytti vaihtui etäluentoihin.
Luonnossa viihtyvä Heininen toivoo, että saisi valmistuttuaan opastaa pieniä ryhmiä.
– Ei välttämättä valtavaa massaa eikä liukuhihnaa. Pienessä porukassa läsnäolokin on erilaista.
Heininen ajattelee, että voisi tehdä talvet töitä vaikka tunturissa ja kesät eteläisemmässä Suomessa. Norjakin houkuttaa.
– Tällä alalla on niin paljon vaihtoehtoja, että ihan varmasti työllistyy. Se ei huoleta yhtään.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.9. kello 23 saakka.
Lue myös: