Helsingin valtuutetut panivat eilen illalla kaupungin ylimmän johdon piinapenkkiin jo kuukausia kestäneiden palkanmaksun ongelmien vuoksi. Valtuusto piti keskiviikkona ylimääräisen kyselytunnin, jossa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja näkemyksiä kaupungin palkanmaksun kaaoksesta.
Tuhansia työntekijöitä koskevia palkanmaksun ongelmia suomittiin laajalla rintamalla eri puolueista. Valtuutetut peräsivät vastuunkantajia.
Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna sanoo, että isossa kuvassa kyseessä on työnantajan epäonnistuminen. Sarvilinna sanoi kuitenkin ottavansa vastuun tekemistään päätöksistä ja pitävänsä niitä myös tarpeellisina ja oikeina.
– Otan vastuun tekemistäni päätöksistä, mutta pidän niitä tarpeellisina ja oikeina, koska palkanmaksujärjestelmä oli uudistettava, Sarvilinna sanoi.
Hän totesi, että osaltaan vastuussa on tietysti myös 2020 kaupunginhallituksen jäsenet, joille hän toimi esittelevänä virkamiehenä.
Helsinki on kertonut tuhansia työntekijöitä koskevien palkanmaksun ongelmien johtuvan uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotosta. Palkkaa on maksettu joko liian vähän, liikaa tai ei ollenkaan.
"Onhan tämä ihan fiasko"
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma sanoi, ettei hän ole ennen joutunut kaupungin puolesta häpeämään.
– Kesällä sotkun jatkuessa kyllä hävetti, Heinäluoma sanoi.
Palkkasotkua kritisoi myös kokoomuksen Otto Meri.
– Onhan tämä ihan fiasko Meri, Latasi.
Meri peräsi tietoa siitä, että onko kaupunki saanut uudelta järjestelmäntoimittajalta eli Sarastialta, mitä tilasi?
Vasemmistoliiton Minja Koskela piti syntynyttä soppaa kokonaisuudessaan kohtuuttomana. Hänen mielestään palkanmaksun ongelmista ei saisi koitua toimeentuloon tai henkilökohtaiseen talouteen liittyviä vaikeuksia.
Vihreiden Amanda Pasasen mielestä kaupungin johdon tulisi vihdoin kertoa, että kauanko piina jatkuu. Valtuutetut vaativat laajalla rintamalla korvausten maksamista vahinkoa kärsineille.
Sarvilinna vakuutti, että hänen tiedossaan ei ollut, että järjestelmäuudistuksesta voisi koitua näin suuria ongelmia. Sarvilinnan mukaan järjestelmää tullaan kuitenkin kehittämään yhdessä Sarastian kanssa myös jatkossa.
Sarvilinna: Korvausta ei tarvitse hakea, vaan kaupunki maksaa sen
Sarvilinna kertoi kaupungin työnantajana huolehtivan sille kuuluvista palkanmaksun viivästymistä koskevista korvausvelvoitteista. Hän sanoi, että viivästyskorko maksetaan, jos palkka on viivästynyt kokonaan tai osittain.
– Korvausta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kaupunki maksaa sen oma-aloitteisesti.
Sarvilinnan mukaan mahdolliset vahingonkorvaukset maksetaan vaatimuksen perusteella.
Sarvilinna selvensi, että palkanmaksun viivästyminen voi oikeuttaa työntekijän vahingonkorvaukseen. Hän luetteli, että korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi työntekijän omat korko- ja viivästyskorkokulut, maksuhuomautus-, maksumuistutus- ja perintäkulut.
Myös lainan perustamis- ja käsittelykulut tai muut vastaavat maksut voivat olla tällaisia. Ammattiliitot ovat kertoneet työntekijöiden joutuneen turvautumaan jopa pikavippeihin arjesta selviytymiseen.
Sarvilinna sanoi, että kaupunki pohtii myös mahdollisia muita hyvityksiä muusta kuin varsinaisesta taloudellisesta vahingosta.
– Tämä vaatii vielä valmistelua ja erillistä päätöksentekoa.
Sarvilinna: Kyse ei ollut hankintalain kiertämisestä
Palkkajärjestelmän ongelmat ovat pilanneet monen kaupungin työntekijän arjen, mutta nyt epäilyjä herättää myös tapa, jolla Helsinki järjesteli hankinnan Sarastialta.
Helsinki liittyi kuntayhtiön omistajaksi pienellä osuudella, jotta hankintaa ei tarvinnut kilpailuttaa. Helsinki vähintään kiersi hankintalakia ja on tulkinnanvaraista, olisiko kaupunki ylipäätään saanut tehdä hankinnan Sarastialta ilman kilpailutusta. Tätä mieltä olivat Ylen MOT-ohjelman haastattelemat julkisoikeuden asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet Helsingin ja Sarastian sopimukseen.
Sarvilinna näkee asian tyystin toisin. Hänen mukaansa mistään hankintalain kiertämisestä ei ole ollut kyse.
– Ei ole kyse hankintalain kiertämisestä.
Sarvilinna katsoo, että kritiikissä, jota kaupunkia kohtaan on esitetty, on kiinnitetty huomiota vain yhteen niistä perusteista, joiden mukaan kaupunki on katsonut sidosyksikköhankinnan perusteiden toteutuvan.
Hän sanoo kaupungilla olevan useita perusteita. Sarvilinnan mukaan näyttää siltä, että henkilöillä, jotka krirtiikkiä ovat esittäneet ei ole ollut kaikkia kaupungin perusteita tiedossa.
Kaupunkia on syytetty kriisin aikana myös avoimuuden puutteesta. Kaupunki päätti hankkia ongelmien ratkaisemiseksi konsulttiyhtiö Deloittelta palveluja yli 1,8 miljoonan arvosta suorahankintana ilman kilpailua.
Sarvilinna katsoo, että tämäkin hankinta on tehty laillisesti.
Sarvilinna kertoo, että suorahankinta Deloittelta tehtiin nopeasti, koska tilanne kriisiytyi kesällä, ja asiaan pyrittiin saamaan pikaista apua. Hän perusteli päätöstä myös sillä, että kesällä ei järjestetty kaupunginhallituksen kokouksia.
Myös pormestari Juhana Vartiainen (kok) on pitkin matkaa vakuutellut kaupungin tekevän lujasti töitä ongelmien korjaamiseksi. Vartiaisen mukaan tässä taistelussa kaikki ovat samalla puolella.
Henkilöstöjohtaja: Virheitä on yhä tuhansissa palkoissa
Sekä kansliapäällikkö Sarvilinna että henkilöstöjohtaja Nina Gros myönsivät valtuustosalissa, että Helsingin kaupungin maineelle työnantajana syntyy vääjäämättä kolhu.
Sarvilinna korosti, että kukaan ei tietystikään aiheuttanut ongelmia tahallaan, mutta näin nyt tapahtui.
– Anteeksipyyntö ei tietystikään korjaa tilannetta, mutta antaa varmasti ymmärryksen pyrkimyksestämme korjata virheet.
Nopeita ratkaisuja häiriöiden kokonaan kitkemiseksi kaupunginjohdolla ei kuitenkaan vielä ollut esittää.
Henkilöstöjohtaja Nina Grosin esittelemät tuoreimmat tiedot virheellisistä palkoista kertovat, että virheitä on yhä tuhansissa palkoissa. Iso siivu palkasta puuttui yhä yli 1 600 työntekijältä ja pienempiä virheitä oli 2 700 työntekijän palkassa.
Helsingin ongelmat ovat herättäneet huolta maan hallitusta myöten. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi Ylen haastattelussa haluavansa, että tapauksesta laaditaan kattava selvitys, jotta vastaavilta ongelmilta voitaisiin välttyä tulevissa suurissa uudistuksissa.
Ministeri viittasi tulevaan suureen sote-uudistukseen ja sen yhteydessä vuodenvaihteessa perustettaviin 21 uuteen hyvinvointialueeseen.
Lue seuraavaksi: