Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Jukolan lähikirjasto oli Suomen ensimmäinen kirjasto, joka tarjosi asiakkailleen myös omatoimiaikaa. Jukolan kirjastoa ei enää ole, mutta omatoimiaika on vahvasti läsnä Hämeenlinnassa. Ensi vuonna viimeisetkin kaupunginkirjaston toimipisteet ovat siirtyneet omatoimiaikaan.
Kymmenessä vuodessa omatoimiaikaa hyödyntävien kirjastojen määrä on lisääntynyt vauhdilla koko Suomessa.
Kirjastojen omatoimiaika tarkoittaa aikaa varhain aamulla tai myöhemmin illalla, jolloin henkilökunta ei ole palvelemassa asiakkaita, mutta asiakas voi itsenäisesti hyödyntää kirjaston palveluja.
Idea omatoimiajasta ei ole hämeenlinnalainen, vaikka kaupunginkirjasto siihen tarttui ensimmäisenä Suomessa.
– Meiltä käytiin tutustumismatkalla Ruotsin ja Tanskan kirjastoissa. Varsinkin Tanskassa oli jo aika monessakin kunnassa otettu käyttöön omatoimiaika, kertoo Hämeenlinnan kaupunginkirjaston johtava informaatikko Jaana Käki.
Tanskan-kävijät innostuivat ja omatoimiaika rantautui Suomeen.
"Omatoimikirjasto ei ole kylmäasema"
Aluehallintovirasto teki vuonna 2019 kyselyn omatoimikirjastojen määrästä. Aivan kaikki kirjastotoimet eivät vastanneet kyselyyn. Tulos kuitenkin kertoo omatoimikirjastojen suosiosta.
Vastausten perusteella kolmisen vuotta sitten Suomessa oli vähintään 233 omatoimipistettä ja useita kymmeniä oli suunnitteilla. Edellisestä kyselystä määrä oli nelinkertaistunut.
– Kansalaiset ja kuntalaiset ovat ottaneet laajentuneet aukioloajat kirjastoissa valtavan hyvin vastaan, sanoo kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Koko maassa kirjastojen aukiolotunneista omatoimiaika kattaa jo yli 40 prosenttia.
Mustikkamäki kiittelee sitä, että kirjastot ovat pystyneet parantamaan omatoimikirjastoilla kirjastopalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Hän kuitenkin muistuttaa, että omatoimiajan lisääminen ei tarkoita kunnille mahdollisuutta vähentää henkilökuntaa.
– Käytäntö on osoittanut, että omatoiminen asiointi kirjastossa vain lisää ammattitaitoisen henkilökunnan tarvetta ja määrää. Eihän omatoimikirjasto ole kylmäasema, joka kerran avauduttuaan pyörii maailman tappiin asti ilman henkilökunnan panosta. Siellä tarvitaan edelleen tekeviä käsiä.
Omatoimiaika sujunut ilman isoja ongelmia
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on ollut edelläkävijä myös siinä, että se avasi peruskorjatun pääkirjastonsa laajaan omatoimikäyttöön 2020. Omatoimiajan ansiosta pääkirjasto on avoinna joka päivä kello 6–22. Ilman omatoimiaikaa kirjasto avautuisi vasta aamukymmeneltä.
Jos piipahtaa pääkirjastoon vaikka aamukahdeksalta, saa nauttia seesteisestä tunnelmasta, mutta tyhjä kirjasto ei ole. Työtiloissa etäpalaveri on jo käynnissä ja syksyn ylioppilaskirjoitusten luku-urakka alkamassa.
Lehtisalissa tuoreet paperilehdet saavat ensimmäiset selailijat. Jokunen lainaajakin on liikkeellä. Muutama henkilökuntaan kuuluva on omissa askareissaan ja siivooja pyyhkii lattioita.
Johtava informaatikko Jaana Käki sanoo, että Hämeenlinnassa omatoimiaika on sujunut yllättävän hyvin.
– Tuntuu siltä, että asiakkaat pitävät tilaa ikään kuin omanaan ja kohtelevat sitä myös hyvin. Ja vähän myös vahtivatkin.