Kuivuneita joenuomia, veden alta paljastuneita historiallisia löytöjä ja tuhoutunutta viljasatoa. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus varoitti elokuussa kuivuuden voivan olla Euroopassa pahin 500 vuoteen.
Kuivuus on jo tämän kesän aikana vaikuttanut rajusti: maatalous on ollut suurissa vaikeuksissa sekä viljantuotannon että vihannesten viljelyn suhteen useissa maissa. Lisäksi kuljetus on ollut vaikeuksissa, kun Euroopan suurten jokien vedet ovat olleet liian matalalla proomuille.
Lisäksi sähköntuotanto on vähentynyt merkittävästi, kun vesivoimaa ei ole voitu käyttää entiseen malliin useassa maassa. Ydinvoimaloissa puolestaan on ollut pulaa jäähdytysvesistä. Myös hiilivoimalat ovat olleet vaikeuksissa esimerkiksi Saksassa, kun hiiltä ei ole saatu proomukuljetuksilla.
Myös metsää on palanut runsaasti.
Nyt kuivuuteen on kuitenkin tulossa helpotusta, kun Länsi- ja Keski-Euroopassa on liikkunut aika paljon sateita syyskuun alkupuoliskolla, sanoo Ylen meteorologi Elias Paakkanen.
– Myös tästä kuluvasta viikosta on tulossa ECMWF:n eli Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen mukaan keskimääräistä sateisempi suuressa osassa Eurooppaa. Kuivuuteen on siis odotettavissa helpotusta, Paakkanen sanoo.
Täysin tilanne ei kuitenkaan helpota, sillä muun muassa Espanjan länsiosan ja Portugalin itäosan ennustetaan pysyvän yhä vähäsateisena.
– Kuivuus jatkuu, joskaan pahimmat ennusteet 500 vuoden kuivuudesta eivät näytä toteutuvan, arvioi tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
1. Miksi Euroopassa on ennätyskuivaa juuri tänä vuonna?
Elias Paakkanen (EP): Ilmakehän suuren skaalan virtaukset ovat olleet suotuisia tilanteen kehittymiselle. Ylätroposfäärin suihkuvirtaus on ottanut keskimäärin melko pohjoisen reitin, mikä tarkoittaa, että myös sateet ovat kiertäneet suuren osan Euroopasta pohjoispuolelta.
Korkeapaine on päässyt lukkiutumaan useasti Keski-Euroopan ylle melko pitkiksi ajanjaksoiksi, ja Afrikasta on päässyt virtaamaan hyvin helteistä ilmaa useaan otteeseen.
2. Edellisen kerran ennätyksellisen kuivaa oli vuonna 2018. Onko kuivia vuosia edessä yhä useammin?
Harri Myllyniemi (HM): Vakavia kuivuusjaksoja ennustetaan tulevan yhä useammin ja voimakkaampina. Myös Azorien sulkukorkeapaineen on ennustettu yleistyvän ja voimistuvan. Tämä tuo mukanaan kuluneen kesän kaltaisen kuuman ja vähäsateisen säätilan.
EP: Korkeat leveysasteet lämpenevät matalia leveysasteita enemmän, joten lämpötilaerot pohjoisen ja etelän välillä tasoittuvat. Tämä tarkoittaa myös suursäätilaa säätelevän keskimääräisen läntisen kiertoliikkeen heikentymistä.
Kiertoliikkeen heikentyminen saa suursäätilan lukkiutumaan helpommin paikalleen pidemmäksi aikaa, joten tämän kesän kaltaiset pitkät, kuumat ja kuivat korkeapainejaksot tulevat yleistymäään.
Toisaalta Euroopassa tulee myös kesiä, jolloin sateet lukkiutuvat Euroopan ylle pitkiksi ajoiksi. Tällöin muun muassa kaupunkitulvat ovat mahdollisia.
3. Miten vakava tilanne on esimerkiksi juomaveden suhteen?
HM: Esimerkiksi Ranskassa noin 100 kunnassa on pulaa juomavedestä ja sitä joudutaan tuomaan tankkiautoilla. Ranskassa on yli 35 000 kuntaa, eli kyseessä on kuitenkin vain muutama prosentti kunnista. Monissa maissa kotitalouksien vedenkulutusta rajoitetaan.
4. Olemme nähneet kuvia muun muassa kuivuneista joenuomista. Minne tuo kaikki vesi niistä on mennyt?
HM: Joenuomat ovat kuivuneet lähinnä koska niihin on tullut harvinaisen vähän vettä. Lisäksi kuumuus saa satavan veden haihtumaan.
5. Mitä poikkeuksellinen kuivuus tarkoittaa Euroopassa luonnolle? Entä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä?
HM: Luonto ei ole sopeutunut poikkeukselliseen kuivuuteen. Kaikki kasvit eivät sopeudu tähän ja ilmaston muuttuessa myös kasvillisuus ja eläimistö muuttuu. Tämä on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Lähivuosina on odotettavissa myös tästä kuivuudesta johtuvia metsäkuolemia.
Välimeren maissa, erityisesti Espanjassa ja Portugalissa, maatalous nykyisessä muodossa ja mittakaavassa voi tulla mahdottomaksi. Kasvivauriot ja hyönteistuhot tulevat huomattavasti pahemmiksi.
6. Onko poikkeuksellista kuivuutta mahdollista torjua joillain keinoilla, edes paikallisesti?
HM: Veden säästö ja seuranta sekä maaperän kunnon parantaminen purevat pääosin kuivuuden seurauksiin, jälkimmäinen toki myös maaperän kuivumiseen.
7. Onko Suomessa riittävästi vettä? Myös tulevaisuudessa?
(HM): Vaikka Suomi on tuhansien järvien maa, on meilläkin kuivuusriskejä. Myös Suomessa kuivuusjaksojen ennustetaan pidentyvän ja voimistuvan sateisuuden kasvusta huolimatta.
Koska meillä maataloudessa ei juuri ole kastelujärjestelmiä, emme toisaalta ole niin riippuvaisia vedestä kuin esimerkiksi Espanja. Toisaalta lisävettä on vaikeampi tarvittaessa saada pelloille.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.9. kello 23:een saakka.
Kuuntele:
Katso:
Lue myös:
Kuivuus laskee vesistöjen pintoja ympäri Suomen – veneilijöiden oltava tarkkana