Eurooppa on ollut vuosikymmeniä Venäjän ulkomaankaupan tukipilari ja yksi sen tärkeimmistä kauppakumppaneista.
Viime vuosina Venäjä on myynyt Eurooppaan suuren osan arvokkaimmista vientituotteistaan eli fossiilisista polttoaineista. Noin kaksi kolmasosaa venäläisestä kaasusta ja yli puolet venäläisestä öljystä on kulkeutunut Eurooppaan.
Nyt tilanne on toinen. Sodan myötä Venäjä on menettänyt parhaan asiakkaansa, sanoi Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n pääjohtaja Fatih Birol Ylen haastattelussa lokakuun alussa.
Venäjän talouden kannalta iso kysymys on, minne se saa myytyä fossiilisia polttoaineitaan – erityisesti öljyä – kun väylä Eurooppaan on sulkeutumassa pian liki kokonaan. Joulukuussa tulee voimaan EU:n venäläisen öljyn tuontikielto ja helmikuussa öljytuotteiden, kuten dieselin, tuontikielto.
Mistä Venäjä löytää "uusia kavereita" korvaamaan EU:n jättämän aukon?
Kysymys on olennainen myös sodan etenemisen kannalta. Venäjän presidentti Vladimir Putin rahoittaa sodankäyntiä Ukrainassa erityisesti niillä tuloilla, joita Venäjä saa myymällä fossiilisia polttoaineita maailmalle.
Suunta on kääntynyt Aasiaan
Venäjä ei ole julkaissut ulkomaankauppatilastoja sen jälkeen, kun se hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Erilaisia arvioita kauppavirroista on kuitenkin tehty muiden maiden tuontitilastojen ja esimerkiksi öljytankkereiden liikkeiden perusteella.
Venäläisten fossiilisten polttoaineiden suunta näyttää jo osin kääntyneen kohti Aasiaa, vaikka vielä syyskuussa EU-maat olivat yhdessä venäläisen fossiilienergian suurin ostaja, selviää Suomeen rekisteröityneen itsenäisen tutkimuskeskus CREA:n (Center for Research on Energy and Clean Air) kokoamista tilastoista.
CREA:n analyysi pohjautuu öljytankkereiden liikkeisiin, maakaasuputkien virtoihin ja esimerkiksi Eurostatin tilastoihin.
EU-maat toivat CREA:n mukaan syyskuussa raakaöljyä, öljytuotteita, nesteytettyä maakaasua sekä maakaasua putkia pitkin noin 260 miljoonalla eurolla päivässä. Määrät ovat kuitenkin vähentyneet selvästi.
Ostojaan Venäjältä ovat lisänneet etenkin Intia, Kiina, Turkki, Malesia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Egypti, kertoo CREA:n johtava analyytikko Lauri Myllyvirta.
Maat ovat ostaneet erityisesti lisää venäläistä raakaöljyä. Sitä on saanut maailmanmarkkinoilta edulliseen hintaan ja öljyn kuljettaminen mantereelta toiselle on toistaiseksi onnistunut merta pitkin. Esimerkiksi Intia ei ennen Venäjän hyökkäystä juurikaan ostanut venäläistä öljyä.
Vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta sanoo, ettei venäläisen öljyn ostojen lisääntyminen juuri Kiinassa ja Intiassa ole yllättävää.
– Kiina ja Intia ovat hyvin suuria raakaöljyn kuluttajia. Nämä maat ovat myös hyötyneet tästä tilanteesta, kun venäläistä öljyä on saanut hyvillä alennuksilla. Se on houkutellut ostamaan öljyä Venäjältä lisää.
Sopimus Talebanin kanssa, toimituksia Sri Lankaan
Venäjä on pyrkinyt kauppaamaan öljyään myös pienemmille maille ja epätavallisimmille kauppakumppaneille.
Syyskuussa Venäjän kerrottiin tehneen sopimuksen Talibanin kanssa polttoaine- ja esimerkiksi viljatoimituksista. Taliban on ääriliike, joka hallitsee tällä hetkellä Afganistania.
Venäjä on kaupannut öljyään myös talouskriisissä ryvenneelle Sri Lankalle, jossa on ollut pulaa polttoaineista. Financial Times -lehden mukaan öljykaupat Venäjän ja Sri Lankan välillä ovat ensimmäiset sitten vuoden 2013.
Indonesian kanssa Venäjä käy niin ikään neuvotteluja, kertoo Heli Simola Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta.
– Venäjä yrittää saada erilaisilla alennuksilla, sopimuksilla, kansallisilla valuutoilla ja muilla tämäntyyppisillä tavoilla löydettyä uusia ostajia öljylleen.
Euroopan roolia on hyvin vaikea korvata
Aasian maista ei kuitenkaan löydy Venäjälle pitkäaikaista ratkaisua. Ne eivät Simolan mukaan pysty laajassa mittakaavassa korvaamaan Euroopan markkinoita.
Näkymä öljyviennin suhteen ei ole Venäjän kannalta muutenkaan valoisa. Sillä, että juuri Eurooppa lopettaa venäläisen fossiilisten polttoaineiden tuonnin, on valtavan iso vaikutus Venäjän taloudelle, sanoo Lauri Myllyvirta.
– Eurooppa on ollut se toimija, joka on ollut valmis investoimaan Venäjän öljyntuotantoon, viemään sinne teknologiaa ja investoimaan öljyputkiin. Siihen ei ole näköpiirissä korvaajaa.
Mitä venäläiselle öljylle sitten tapahtuu kun EU:n tuontikielto tulee voimaan?
Öljy saadaan kyllä kaupattua jonnekin, sillä öljylle riittää maailmanlaajuisesti kysyntää, Myllyvirta painottaa.
Edes pakotteita asettavat länsimaat eivät halua, että venäläinen öljy pyyhkiytyisi kokonaan pois maailmanmarkkinoilta. Silloin öljyn hinta yleisesti nousisi tuntuvasti ja se näkyisi nopeasti myös kuluttajahinnoissa.
Myllyvirta arvioi, että Venäjän öljyvienti esimerkiksi Turkkiin, Egyptiin, Intiaan ja Malesiaan lisääntyy yhä sen jälkeen kun EU:n tuontikiellot tulevat voimaan. Kiinaan Venäjä tuskin saa enempää öljyä kaupattua, sillä logistiset rajat tulevat Myllyvirran mukaan vastaan.
Olennaisempi kysymys sen sijaan on se, millä hinnalla Venäjä pystyy jatkossa kauppaamaan öljyään ja mitä sen vientituloille tapahtuu.
Myllyvirran mukaan on selvää, että hinta, jonka Venäjä pystyy öljystään samaan, tulee vielä laskemaan merkittävästi.
Katso alla olevalta videolta tiivistys siitä, miksi Venäjä kaipaa nyt uusia maita ostamaan sen fossiilista energiaa. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Venäläisen öljyn hintakatolla olisi iso vaikutus
Venäjän öljyviennistä saamiin tuloihin vaikuttaa suuresti se, milloin johtavien teollisuusmaiden ryhmittymä G7:n alustavasti sopima venäläisen öljyn hintakatto tulee voimaan ja tulevatko suuret öljynkuluttaja maat kuten Intia ja Kiina siihen mukaan.
Katon ideana on asettaa tietty maksimihinta, jolla venäläistä öljyä suostutaan ostamaan. Tarkoitus on vaikuttaa Venäjän ja EU:n ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan ja vähentää Venäjän öljyviennistä saamia tuloja. Hintakatto on tehokas ase, mikäli se saadaan toimimaan.
G7:n maat sopivat hintakaton valmistelusta ja käyttöönotosta syyskuun alussa.
Venäläistä öljyvientiä hankaloitetaan muillakin tavoin.
Kesäkuussa EU päätti kieltää venäläisten öljykuljetusten rahoituksen ja niiden vakuuttamisen. Myös Ison-Britannian on tarkoitus liittyä vakuutustoiminnan kieltoon, minkä myötä venäläistä öljyä kuljettavien tankkereiden vakuuttamisesta tulisi hyvin vaikeaa.
Vakuutuskieltoa sovitetaan nyt yhteen valmistelussa olevan hintakaton kanssa.
Ensi vuonna Venäjän viennin arvioidaan sukeltavan
Sodan alettua Venäjä hyötyi selvästi energian hintojen noususta ja onnistui siksi kasvattamaan vientitulojaan. Nyt fossiilisista polttoaineista saadut vientitulot ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ja ensi vuonna koko Venäjän viennin arvioidaan sukeltavan.
Suomen Pankki ennakoi Venäjän kokonaisviennin supistuvan ensi vuonna poikkeuksellisen paljon, 10 prosenttia.
EU-maat ja muut länsimaat tuskin ovat palaamassa entisen kaltaisiin kauppasuhteisiin Venäjän kanssa. Siksi Venäjä pyrkii nyt rakentamaan pitkäaikaisia kauppakumppanuuksia. Se tulee kuitenkin olemaan vaikeaa, arvioivat asiantuntijat.
– Venäjä on osoittanut, ettei siihen voi kauppakumppaninakaan luottaa, Heli Simola sanoo.
Venäjä on selkeästi ja avoimesti käyttänyt fossiilivientiä aseena Eurooppaa vastaan, painottaa myös Lauri Myllyvirta.
– Se toimii niin isona pelotteena muille maille, etteivät ne halua rakentaa sellaista riippuvuutta Venäjästä kuin Euroopalla on ollut. Eivät Kiinankaan johtajat suhtaudu mitenkään naiivin hyväuskoisesti Venäjään.
Aiheesta voi keskustella 26. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: