Valtiovarainministeriö on huolestunut Suomen julkisesta velasta ja haluaa rajoittaa tulevien hallitusten velanottoa.
Ministeriön työryhmä ehdottaa, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen alussa päätettäisiin, kuinka paljon velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomella voi olla tulevaisuudessa, useamman vaalikauden ajalla.
Lisäksi hallitus linjaisi koko vaalikaudeksi julkisen talouden rahoitusaseman, eli kuinka paljon tulojen ja menojen erotus voisi olla. Tämä tulisi hallitusohjelmaan euromääräisenä, ja se ohjaisi veropolitiikkaa ja menokehyksiä, työryhmä ehdottaa.
Käytännössä ehdotus ohjaisi seuraavaa hallitusta tekemään budjetin ja esimerkiksi lyömään lukkoon mahdollisia menoleikkauksia useammalle vuodelle.
Menokehys rikottu ensimmäistä kertaa
Useamman vaalikauden ajan käytössä ollutta menokehystä on tällä hallituskaudella rikottu ensi kertaa, muistuttaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Hänen mukaansa se osoittaa, ettei nykyinen julkisen talouden ohjausjärjestelmä toimi, kun kohdalle osuu iso kriisi, kuten koronapandemia. Lisäksi velkaantuminen täytyy hänen mukaansa pysäyttää.
– Jo aiemmilla vaalikausilla julkisen talouden velkaantuminen on kasvanut ja nykypäätöksin, nykyisellä talouskehitysarvioilla se tulee kasvamaan vielä tulevaisuudessakin, joten tarvitaan työkalua tulevien päätöksentekijöiden käyttöön, joka mahdollistaisi velkakehityksen taittamisen.
Merkittävien kriisien varalle poikkeusmahdollisuus
Ministeriön työryhmän mukaan hallituksen sitoutuminen velan enimmäismäärään lisäisi talouspolitiikan pitkäjänteisyyttä. Ihanteellista olisi, jos tavoitteeseen sitouduttaisiin parlamentaarisesti eli kaikkein eduskuntapuolueiden kesken, työryhmä kirjoittaa.
Valtiontalouden menokehykseen jätettäisiin kuitenkin vaalikauden loppua kohden asteittain kasvava liikkumavara yllättäviin menotarpeisiin, kuten uusien hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Merkittävien kriisin varalle kehysjärjestelmässä olisi poikkeusmekanismi, jolle määritettäisiin “erittäin tiukat kriteerit”. Yksittäisiin kriiseihin ja normaaliin suhdannevaihteluun eli taantumiin ja nousukausiin pitäisi reagoida kehyksen puitteissa.
Tavoitteista pitkäaikaisempia
Ehdotus on osa valtiovarainministeriön virkamiesten tekemää arviota julkisen talouden ohjauksen kokonaisuudesta ja sen kehittämistarpeista.
Työryhmän mukaan julkisen talouden ohjausjärjestelmä on toimiva, mutta talouspolitiikan lähtökohdaksi pitäisi ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys.
EU-maana Suomen julkisella velalla on jo katto, joka on EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tätä ei kuitenkaan ole noudatettu, sillä viime vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde oli Tilastokeskuksen mukaan yli 72 prosenttia.
Valtion velkaantumista ovat tällä vaalikaudella kiihdyttäneet koronakriisi sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lisäksi korot lähtivät vuoden alussa nousuun, joten velan hoitaminen on kallistunut reippaasti.
Mikä olisi budjettipäällikön mielestä sopiva velan määrä? Siihen Niemelä ei suoraan vastaa.
– Tärkeää olisi, että suunta saataisiin käännettyä ja velkaantuminen saatettua päätökseen parin vaalikauden kuluessa.
– Kivaa olisi, jos jossain vaiheessa päästäisiin sitä velkaa poiskin maksamaan. Mutta jo se, että päästäisiin balanssiin, on jo iso urakka, saatikka se, että jossain vaiheessa oltaisiin ylijäämäisiä, Niemelä sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 3.11. kello 23:een saakka.
Lue lisää: