Afrikkaa on pidetty mantereena, jolla on niukat vesivarannot. Uusi pohjavesiä koskeva tutkimus kumoaa tämän uskomuksen. Varsinkin Saharan autiomaan alla on valtavat vesivarannot.
Brittiläiset Lontoon yliopiston ja British Geological Surveyn tutkijat vetivät yhteen tiedot eri maissa laadituista pohjavesitutkimuksista ja hydrogeologisista kartoista. Tulos oli, että Afrikan pohjavesivarannot ovat satakertaiset verrattuna maan pinnalla oleviin vesivaroihin.
Varsinkin rutikuivan Saharan autiomaan alla, sedimenttikerrosten välissä, on suuret määrät käyttökelpoista vettä. Esimerkiksi Libyan, Algerian ja Tshadin alla oleva vesimäärä on samaa suuruusluokkaa, kuin jos maat olisivat 75 metriä syvän järven peitossa. Eniten pohjavettä on Libyassa, lähes 100 000 kuutiokilometriä.
Pienemmät varannot löytyivät Saharan eteläpuoliselta puoliaavikkoalueelta. Täälläkin järkevällä käytöllä vesi riittäisi ihmisten juomavedeksi ja peltojen kasteluun arvioiden mukaan 20 - 70 vuodeksi.
Saharan pohjavesi on seurausta noin 5 000 vuotta sitten tapahtuneesta ilmastonmuutoksesta, jolloin alue muuttui autiomaaksi. Samaan aikaan maanalaiset kerrokset täyttyivät vedellä.
Tutkijat varoittavat, ettei maanalaista vesimassaa pidä lähteä hyödyntämään yltiöpäisesti. Pohjavesivarannot eivät saa täydennystä sateista, joten suurikin varanto loppuisi aikanaan.
Tutkimus on julkistettu Environmental Research Letters -tiedelehdessä, ja siitä kertoo BBC.