Julkishallintoa varten kehitetyn Valda-tietojärjestelmän piti palvella 60 000 käyttäjää, mutta pian koko 9 miljoonaa euroa maksanut järjestelmä ajetaan alas.
Valda-järjestelmän kehitystyö alkoi vuonna 2006. Tavoite oli kunnianhimoinen. Tarkoitus oli saada virastoissa ja ministeriöissä pyörivä paperitulva hallintaan.
Valtiovarainministeriön suunnitelmissa todettiin Valdasta vuonna 2008: ”Kaikki valtionhallinnon viranomaisten asiakirjat ja muut dokumentit luodaan, ylläpidetään ja käsitellään sisällönhallintajärjestelmässä.”
Koska tavoitteena oli palvella koko valtionhallintoa, varauduttiin suureen käyttäjämäärään. Valtion palvelinsaleihin rakennettiin kapasiteettia palvelemaan 60 000 käyttäjää.
Julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Valli Valtiovarainministeriöstä toteaa, että palvelinkapasiteetin rakentaminen ja ohjelmiston pitkällinen kehitystyö johtivat ennakoitua suurempiin kustannuksiin, noin 9 miljoonaan euroon.
Järjestelmän oli määrä olla valmis vuonna 2009, mutta sitä pystyttiin tarjoamaan käyttäjille vasta kuluvan vuoden alussa.
Kehitystyön aikana virastoihin oli kuitenkin jo hankittu muita ohjelmistoja, joten käyttäjämäärä jäi kauas suunnitellusta.
- Kun tänä keväänä eri hallinnonaloilta kysyttiin, kuinka paljon halukkaita käyttäjiä olisi, ei niitä kovin montaa tuhatta olisi ollut, Valli toteaa.
Lopulta ohjelmisto otettiin käyttöön vain Aluehallintovirastoissa, joissa ohjelmistoa käyttää 190 työntekijää. Aluehallinnostakin järjestelmä ajetaan alas ja vaihdetaan johonkin muuhun ohjelmistoon.
Tarkastaja: Kustannuksia vääristeltiin
Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen arvostelee koko hanketta kovin sanoin. Hän muistuttaa, että tarkastusvirasto puuttui selväsanaisesti hankkeeseen jo vuonna 2007.
- Esitetyt kustannukset olivat virheellisiä. Niitä vääristeltiin siitä syystä, että jos todelliset kustannukset olisivat olleet päätöksentekijöiden tiedossa, tällaista investointia ei olisi tehty, hän lataa.
Voutilainen paheksuu myös tapaa, jolla Valtiovarainministeriö suhtautui tarkastusviraston hankkeen esiselvityksestä tekemään arviointiraporttiin.
- Totesimme että hanketta ei pitäisi tehdä, mutta silti se tehtiin ja meidän lausunto vielä haukuttiin, ja sanottiin että me torpedoidaan hankkeita.
ICT-johtaja kaavailee jättisäästöjä
Timo Valli tuli vetämään valtion it-hankkeita vuoden 2011 heinäkuussa, eli hän ei ollut mukana kehittämässä Valdaa. Hän ei peittele hankkeen ongelmia ja myöntää, että VTV:n kritiikkiä olisi pitänyt kunnella.
Vallin mukaan yksi syy Valdan ongelmiin oli se, että valtionhallinnon eri haarat eivät ole osanneet tehdä tarpeeksi yhteistyötä it-asioissa.
- Aikaisemmin virastot ovat olleet vapaita hankkimaan juuri sellaisia ratkaisuja kuin niiden toiminta vaatii.
Vallin mukaan linja kuitenkin muuttuu, eikä Valdan kaltaisia ohjelmistoseikkailuja enää tule. Jo syksyllä voimaan tullut laki vaatii, että it-hankkeiden hyödyt selvitetään ennalta Valtiovarainministeriössä.
- Tutkimme ministeriössä hyvin tarkkaan eri hallinnonalojen esittämät tietohallintohankkeet, ja päätämme saavatko ne rahoitusta vai eivät, hän tiivistää.
Valda-järjestelmällä yritettiin palvella eri viranomaisten erityistarpeita, mutta tämä ei onnistunut.
Nyt linjauksena on, että suurisuuntaisten järjestelmähankkeiden sijasta perustietoteknologia laitesaleineen ja tietoliikenneyhteyksineen paimennetaan yhteen.
Valtionhallinnon käytössä on nykyään noin 150 palvelinsalia, mutta Vallin mukaan niitä tarvittaisiin vain viisi tai kuusi, jos eri viranomaisten palvelimet pakattaisiin samoihin tiloihin.
- Olemme alustavasti arvioineet, että perustietoteknologian yhtenäistämisellä säästettäisiin vuodessa 60-70 miljoonaa euroa, hän toteaa.