Konfliktin molemmat osapuolet suhtautuvat epäluuloisesti neuvottelujen onnistumismahdollisuuksiin, kertoo Suomen Ramallahin yhteystoimiston lähetystöneuvos Marianne Mäkinen.
Mäkisen mukaan palestiinalaiset suhtautuvat varautuneesti Israelin neuvotteluhaluun, koska uusia siirtokuntia Palestiinalaisalueilla markkinoidaan näyttävästi. Israel mainostaa yli 900 uuden asunnon rakennusurakoita Länsirannalla.
Palestiinalaisleiri on sisäisesti jakautunut rauhanneuvottelujen suhteen. Gazan kaistalla vuodesta 2007 valtaa pitänyt äärijärjestö Hamas on irtisanoutunut neuvotteluista, eikä tunnusta Israelin valtion olemassaoloa. Hamasin asema on vahvistunut ja heikentynyt naapurimaiden poliittisten tuulien myötä. Egyptissä vallasta syösty Muslimiveljeskunta on Hamasin tärkeä veljesjärjestö.
Mäkisen mukaan palestiinalaisleirin sisäinen hajaannus on vaikea pala, jos rauhanprosessi etenee.
– Gazaan on kehitetty Hamasin johdolla rinnaikkaishallintoa ja opetussektorilla myös lainsäädäntöä. Ei ole hyvä, jos alueiden hallinto ja järjestelmät ehtivät eriytyä, Mäkinen toteaa.
Kolme vuotta sitten rauhanneuvottelut kariutuivat juuri kiistaan siirtokuntarakentamisen jatkumisesta. Palestiinalaisten vaatimus on, että Israel lopettaa siirtokuntarakentamisen. Israel perustelee siirtokuntarakentamista asuntopulan helpottamisella.
Palestiinalaisvankien vapauttaminen nostattaa tunteita
Israel on luvannut vapauttaa yli sata palestiinalaisvankia osana rauhanneuvotteluja. Suurin osa vapautettavista vangeista on tuomittu pommi-iskujen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osa ensimmäisessä erässä vapautuneista 26 vangista ehti istua vankilassa yli kaksikymmentä vuotta.
Vankien vapautusta ovat vastustaneet pommi-iskuissa kuolleiden israelilaisten omaiset. Mäkinen kertoo, että myös palestiinalaiset suhtautuvat vankien vapautukseen ristiriitaisesti.
– Jotkut vangeista ovat kokeneet joutuneensa rauhanneuvottelujen pelinappuloiksi. Lähes jokaisen palestiinalaisen perheestä löytyy joku vankilassa ollut sukulainen, joten koko vankiaihe on herkkä kysymys.
Länsirannalla viime viikolla vapautuneet vangit ovat saaneet sankarivastaanoton.
Neuvottelujen pääteemat
Mäkinen sanoo, että suurin este pysyvän ratkaisun löytymiselle on kysymys maanjaosta. Molemmat osapuolet hyväksyvät varauksin vuoden 1967 sotaa edeltäneet rajat. Palestiinalaisten vaatimus on, että Gazan kaista, Länsiranta ja Itä-Jerusalemin alue olisivat osa palestiinalaisvaltiota.
Israel on esittänyt epäilyjä palestiinalaisvaltion aiheuttamasta turvallisuusuhasta, jos alue päätyisi äärijärjestö Hamasin vallan alla. Israel vaatii palestiinalaisvaltion demilitarisointia. Palestiinalaishallinnon mukaan uskottavan puolustuksen puute avaisi ovet ääriainesten vallalle.
Toinen keskeinen kysymys on pyhän kaupungin Jerusalemin kohtalo. Jerusalem on Israelin valtion uskonnollinen ja poliittinen keskus. Israel ei ole valmis jakamaan maa-alueita Jerusalemin kaupungista.
Palestiinalaishallinto haluaisi kaupungin itäosat palestiinalaisvaltion pääkaupungiksi. Itä-Jerusalemissa Temppelivuorella sijaitsee yksi muslimien pyhistä paikoista, Al-Aqsan moskeija. Israel on kaavaillut uusien siirtokuntien rakentamista Itä-Jerusalemin alueelle.
Palestiinalaishallinto on vaatinut Israelia vetäytymään Länsirannan siirtokunnista. Käytännössä osapuolet hakevat nyt neuvotteluratkaisua mahdollisista aluehyvityksistä, jotka korvaisivat Länsirannan menetetyt maat palestiinalaisille.
Israel on rakentanut muurin Länsirannan palestiinalaisalueiden ja Israelin välille. Muuria on arvosteltu EU:n ja YK:n taholta, mutta Israel perustelee sen hyötyjä turvallisuuteen vedoten.
Osapuolia jakaa kysymys palestiinalaistaustaisten pakolaisten oikeudesta palata kotiseuduilleen. Palestiinalaiset vaativat kaikille palestiinalaispakolaisille ja heidän jälkeläisilleen oikeutta palata vanhoille kotiseuduilleen.
Miljoonia palestiinalaispakolaisia ja heidän jälkeläisiään asuu Jordaniassa, Syyriassa, Libanonissa ja Irakissa. Israel ei tunnusta pakolaisten laajaa paluuoikeutta.
