Calais Purkutuomion saanut Calais’n pakolaisleirin eteläosa ei ole mikään pikku telttakylä. Mutaisilla kaduilla sijaitsee tuhansia asumuksia, satakunta pientä ravintolaa, kirkko, kaksi moskeijaa ja jopa oma parturi.
Mistään idyllisestä kylähengestä ei voi silti puhua, sillä leirissä on likaista, kylmää ja turvatonta. Calais’n viidakoksi kutsutussa hökkelikylässä vietetään kuitenkin entistä pidempiä aikoja, Britanniaan pääsyn hankaloiduttua.
Yksi leirissä puoli vuotta asuneista on 13-vuotias Safi. Hän majailee vanhassa asuntovaunussa, ilman perhettään.
– Nukkuminen on hankalaa, kun vaunussa on kylmää. Lisäksi puhelimeni varastettiin, enkä saa Afganistaniin jääneisiin vanhempiini enää yhteyttä. Tämä on todellinen viidakko, paha paikka, Safi sanoo.
Kaikkien haaveena on yhä Britannia
Safi ei osaa kunnolla lukea, mutta kertoo käyvänsä silloin tällöin vapaaehtoisen leiriin kyhäämässä koulussa. Englantia hän puhuu jonkin verran.
– Haluan Britanniaan, minulla on siellä kaksi serkkua. Ranskaan en aio jäädä.
Calais’n viidakossa kiertää ihmissalakuljettajia, jotka lupaavat järjestää matkan 4000 – 7000 punnan hintaan.
Siihen Safilla ei ole varaa. Hän kertoo pyrkivänsä kanaalin yli omine nokkineen.
– Ei matka minua pelota. Afganistanissa on paljon vaarallisempaa, siellä on Taliban, Isis, poliiseja ja sotilaita.
Safi vaikuttaa reippaalta, mutta yksinäiseltä. Leirissä ei ole juuri tekemistä ja hänen kaltaisensa, yksin asuvat lapset ovat turvattomassa asemassa.
Leirin purku-uhasta Safi ei ole oikein selvillä eikä hän tiedä, minne muualle täältä menisi. Harva muukaan tietää.
Yksinäiset lapset salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden tähtäimessä
Safin kaltaisia yksinäisiä lapsia on Calais’n viidakon eteläosassa yli kolmesataa. Heistä suurin osa on poikia, nuorimmat kymmenvuotiaita. Avustusjärjestöt pelkäävät, että leirin tyhjentämisen myötä nämä lapset joutuvat kuka minnekin.
– Kukaan ei tiedä, minne nämä pojat sitten päätyvät. Täällä meillä on ollut heihin jonkinlainen kontakti, mutta eivät he ole missään kirjoilla, irlantilainen avustustyöntekijä Alison Moriarty sanoo.
Moriarty työskentelee hökkelikylään pystytetyssä, lapsille ja naisille tarkoitetussa keskuksessa. Hän muistuttaa, että monet lapsista pelkäävät viranomaisia eivätkä puhu englantia saati ranskaa.
– Monet vanhemmat ovat vannottaneet yksin matkaan lähetettyjä lapsiaan pyrkimään ainoastaan Britanniaan. Siksi nämä lapset eivät halua siirtyä avustuskeskuksiin, vaan jäävät vaikka mieluummin kadulle.
Yksinäiset lapset ovat myös helppoa riistaa esimerkiksi ihmisalakuljettajille ja ihmiskauppiaille.
– Calais’n viidakko on pelottava, inhottava ja toivoton paikka. Mutta leirin yhtäkkinen purkaminen ei ratkaise ongelmaa, sillä näillä ihmisillä ei ole paikkaa, mihin mennä.
Ranskan hallitus lupaa hoitaa evakuoinnin inhimillisesti
Ranskalaisten ja brittiläisten avustusjärjestöjen tuoreen laskelman mukaan purku-uhan alla olevilla alueilla asuu noin 3 500 ihmistä. Heistä 445 on lapsia. Juuri kukaan ei ole noudattanut viranomaisten kehotusta poistua leiristä.
Ranskan viranomaiset ovat vakuuttaneet, että alue tyhjennetään riittävän hitaasti ja asukkaille tarjotaan paikkoja esimerkiksi lähistölle tuoduista konteista.
– Tyhjennämme leirin vähitellen ja pyrimme löytämään pakolaisten majoitusongelmaan inhimillisen ratkaisun, pääministeri Manuel Valls lupasi.
Leirin purkamisen piti alun perin alkaa tiistai-iltana, mutta sitä siirrettiin ranskalaisen tuomarin puututtua asiaan. Tuomioistuin pohtii parhaillaan, voiko leirin purkaa vaarantamatta asukkaiden, etenkin lasten, turvallisuutta. Oikeuden päätös saadaan ilmeisesti keskiviikkona tai torstaina.