Datakeskusteollisuus hyödyttää suuresti Suomea. Datakeskusten taloudellinen kokonaisvaikutus oli viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa ja 11 200 työpaikkaa. Luvuissa ovat mukana sekä suorat että epäsuorat vaikutukset.
Selvityksen on tehnyt Googlen toimeksiannosta Copenhagen Economics -tutkimuslaitos. Valtioneuvoston kanslia sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat osallistuneet selvitykseen.
Jopa 33 000 työpaikkaa
Datakeskukset ovat tiedon varastoja, jotka ovat myös merkittävä osa digitaalista taloutta. Digitalisaatiolla on puolestaan paljon myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.
Datakeskusten heijastusvaikutukset suomalaisiin yrityksiin olisivat merkittäviä digitalisaation kautta. Pilvi- ja muiden palveluiden markkinoiden arvioidaan olevan Suomessa suuruudeltaan vuoteen 2025 mennessä noin seitsemän miljardia euroa.
Jos Suomi onnistuisi realisoimaan täysin kaikki databisnekseen liittyvät heijastusvaikutukset, niiden taloudellinen kokonaisvaikutus nousisi 2,3 miljardiin euroon ja 33 000 työpaikkaan vuosittain. Tämä tavoite saavutettaisiin vuonna 2025. Työpaikat olisivat valtaosin välillisiä.
– Lukuihin pitää suhtautua niin kuin ne on esilteltykin eli arvioina. Totta kai niiden selvittelyyn liittyy monia epävarmuustekijöitä. Toisaalta datakeskukset ja niiden edistävä vaikutus digitaalisaatiokehitykseen on merkittävä, lukuja arvioi valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Paula Lehtomäki.
Pitkä lista vahvuuksia
Suomella katsotaan olevan useita strategisia etuja vahvan datakeskusteollisuuden ylläpitoon. Tällaisia ovat muun muassa hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaana pidetty sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, energian saatavuus ja ilmasto.
Selvityksen tekijät muistuttavat, että suomalaisilla päätöksentekijöillä onkin nyt mahdollisuus keskittää voimavaroja teollisuudenalaan, jossa Suomella on selviä kilpailuetuja. Rajoitetuin investoinnein voidaan saada suuriakin taloudellisia hyötyjä.
Parannettavaakin löytyy
Toki myös parannettavaa ja työsarkaa riittää.
Päättäjiltä vaaditaan esimerkiksi digipalvelumarkkinoihin liittyviä aloitteita EU:n tasolla ja valtakunnallisella sekä paikallisella tasolla. Suomen pitäisi lisäksi koordinoida resurssinsa entistä paremmin.
Edelleen Suomeen tarvittaisiin lisää digitalisaatioon liittyvää koulutusta ja kulttuuria. Liioin digitalisaatio-investointien taloudellisia hyötyjä ei aina tunneta.
Edelleen esimerkiksi pilvipalveluita voitaisiin käyttää monipuolisemmin kuin tällä hetkellä varsinkin pk-yrityksissä.