Piikittelyä, ivaa ja passiivis-aggressiivisuutta. Tällaisia ominaisuuksia voi tulla esiin parisuhteessa, jossa jompikumpi tai kumpikaan osapuolista ei ole terveesti itsekäs, kertoo kouluttaja ja tietokirjailija Paula Salomaa.
Mitä terve itsekkyys sitten on ja miksi se on parisuhteessa tärkeää?
– Se on sitä, että pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan. Sellaisista, joista aikuinen ihminen voi huolehtia vain itse, Salomaa kertoo.
Jos ihminen ei pysty huolehtimaan omista tarpeistaan, alkaa hän Salomaan mukaan usein odottamaan, että kumppani pitää niistä huolen.
– Sitten ollaan vähän niin kuin siellä lapsi-vanhempi-suhteen lähimailla.
Salomaan mielestä terveeseen itsekkyyteen kuuluu olennaisesti myös asettaa terveet rajat ilman syyllisyyttä. Tärkeää on myös oppia suojautumaan kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä.
– Jos oma terve itsekkyys ei ole kunnossa molemmilla, tulee parisuhteesta helposti alistus- tai riippuvuussuhde.
Ihmisten tulisi Salomaan mielestä tietoisesti seurata itsekkyyden ja epäitsekkyyden tasapainoa. On tärkeää, ettei ihminen hylkää omia tarpeitaan ja keskity huolehtimaan liikaa toisesta. Täytyy myös muistaa, että ei vaadi jatkuvasti liikaa toiselta.
– Olisi hyvä, jos asiasta pystyisi puhumaan parisuhteessa. Tietoisuus tällaisesta itsekkyys-epäitsekkyys-akselista on ehdottoman tärkeää, jotta välttyy niiltä ongelmilta, jonka epäterve itsekkyys aiheuttaa, sanoo Salomaa.
Terve itsekkyys voi olla hankalaa
Terveeseen itsekkyyteen kuuluu parisuhde- ja psykoterapeutti Senja Haverisen mielestä oleellisesti itsensä rakastaminen.
Hänen mukaansa on hyvä tuntea itsensä, jotta on helpompi tuntea myös toinen. Oma kumppani.
– Jos ei osaa antaa itselle sitä, mitä todella tarvitsee, niin ei kykene toimivaan ja tasavertaiseen suhteeseen kumppanin kanssa.
Tunteensäätelyn uupuminen on hyvin usein parisuhteessa se isoin ongelma.
Paula Salomaa
Haverinen sanoo, että jos parisuhteessa kumpikaan ei ole terveesti itsekäs vaan pelkästään itsekäs, tuo se suhteeseen usein ongelmia: omahyväisyyttä, manipulaatiota ja omien etujen ajamista.
Tämänkaltaiset ongelmat juurtavat juurensa hänen mukaansa usein varhaisvuosista tai kasvuympäristön malleista.
– Monestihan ne lähtevät nousemaan lapsuudesta tai asioista menneisyydestä. Tapahtumista, jotka saattavat vaikuttaa siihen, että ihminen tarvitseekin myöhemmin ulkopuolista apua.
Paula Salomaa on sitä mieltä, että useimmalle meistä on hankalaa olla terveesti itsekäs. Hänen mukaansa joillakin ongelmaa on lievästi, esimerkiksi tietyissä kriittisissä tai stressaavissa tilanteissa, ja joillakin se on ihan päivittäistä.
Miksi terve itsekkyys on sitten niin vaikeaa?
Joillakin ongelmat Salomaan mielestä johtuvat siitä, että ihminen ei ole tunne-elämältään kehittynyt kypsän aikuisen tasolle tai ei vain osaa käsitellä tunteitaan.
– Aikuinen ihminen voi olla tunne-elämän tasoltaan uhmaikäisen tai murrosikäisen tasolla. Silloin hän on vaihtelevien tunnetilojen vietävissä.
Ensimmäinen askel on oppia tunnistamaan omat tarpeet.
Senja Haverinen
Toinen ääripää on tunteiden tukahduttaminen, mikä ei sekään ole pidemmän päälle hyvä valinta. Salomaan mukaan näiden kahden välille olisi hyvä löytää se kultainen keskitie.
– Tunteensäätelyn uupuminen on hyvin usein parisuhteessa se isoin ongelma.
Joillakin terveen itsekkyyden uupuminen johtuu Salomaan mukaan hyljätyksi tulemisen pelosta. Ei uskalleta vaatia tai pitää omia puoliaan, koska pelätään, että toinen lähtee.
Itsekkyyttä voi opetella
Tervettä itsekkyyttä ja tunteiden säätelyä voi kuitenkin parisuhde- ja psykoterapeutti Senja Haverisen mielestä opetella.
– Ensimmäinen askel on oppia tunnistamaan omat tarpeet.
Seuraavaksi ihmisen tulisi Haverisen mukaan myöntää itselleen se, että minä tarvitsen itselleni näitä asioita. Oli kyse sitten omasta ajasta tai kumppanin läheisyydestä.
– Sitten näitä asioita täytyy harjoitella käytännössä. Toimia niin, että myös omat tarpeet tulevat tyydytetyiksi.
Jollekin tarve voi olla se, että pääsee viettämään iltaa ystävien kanssa. Toiselle se, että saa olla yksin ilman kumppanin läsnäoloa.
– Tervettä itsekkyyttä on esimerkiksi huolehtia omista voimavaroistaan tekemällä itselle mieluisia asioita.
Salomaan mukaan ihmisten tulisi kiinnittää enemmän huomiota omiin tunteisiin ja tunnereaktioihin. Vain siten voi päästä eroon sellaisista ehdollistuneista toimintamalleista, joiden takana on usein trauma tai jokin muu ikävä tapahtuma menneisyydessä.
– Sitä kautta yhteys omaan säätelyjärjestelmään, omien tarpeiden tunnistamiseen ja niistä puhumiseen löytyy. Ihan kaikki tarvitsisivat koulutusta ja tukea tällaiseen.
Minulla olisi sellainen toive, että kaikki aikuiset treenaisivat myös mieltä, eikä vain kehoa kuntosalilla.
Paula Salomaa
Tervettä itsekkyyttä olisi Salomaan mukaan hyvä opettaa jo lapsena.
– Jos vanhempi näkee, että lapsi on liian itsekäs esimerkiksi kaverisuhteissa, niin tulisi ohjata häntä ottamaan välillä muitakin huomioon. Jos lapsi on puolestaan liian epäitsekäs, niin lasta pitäisi neuvoa laittamaan rajoja ja vaatimaan, että häntäkin pitää välillä ottaa huomioon.
Avun hakeminen ei ole häpeä
Vaikkakin monille pariskunnille terveen itsekkyyden puuttuminen saattaa aiheuttaa ongelmia, hakevat yhä useammat parit siihen Haverisen mukaan parisuhdeterapiasta apua.
Avun hakemiseen ei hänen mukaansa liity nykyään enää niin paljon häpeää kuin ennen.
– Ei ole enää hävettävää puhua, että minulla on ongelmia parisuhteessa. Myös toiset parit, jotka ovat käyneet pariterapiassa, saattavat suositella terapiaa tutuilleen.
Pariterapia on hyvä keino avata parisuhteen solmuja. Paula Salomaalla on sen lisäksi myös toinen ehdotus.
– Minulla olisi sellainen toive, että kaikki aikuiset treenaisivat myös mieltä, eikä vain kehoa kuntosalilla.
Salomaa painottaa, että on tärkeää oppia tuntemaan itseään myös sisältä, eikä kiinnittää kaikkea huomiota ulkopuoliseen maailmaan, joka on vain puolikas.
– Kääntämällä katseen sisään parisuhteen ongelmat ja riippuvuudet häviävät. On hyvä oppia kohtamaan omat tunteensa ja ystävystyä niiden kanssa.
Lue lisää:
Enää ei riitä, että ei lyö tai juo – parisuhteelta halutaan enemmän seksiä ja keskustelua