Kim Allansonin toi Suomeen se tavallinen tarina.
– Olen australialainen. Ja kuten useimmat meistä, muutin tänne tytön takia, hän hymyilee.
Nyt 32-vuotias Allanson meni Australian armeijaan töihin 18-vuotiaana. Siellä hän teki muun muassa ilmailualaan liittyviä hommia 12 vuotta. Suomeen Allanson tuli viime vuonna.
– Yritin saada töitä lentoasemalta ja mitä vaan lentoliikenteeseen liittyvää. En onnistunut, koska en osaa kieltä. Sitten löysin tämän koulutusohjelman. Rakastin ilmailualaa armeijassa ja tätä haluan jatkaa, Allanson kertoo taustastaan.
Englanninkielinen Aviation Business -ohjelma, jossa Allanson opiskelee, on Skandinaviassa ainoa laatuaan. 25:stä opiskelijasta kymmenkunta on suomalaisia. Haaga Helian Porvoon toimipisteessä lukukausimaksut otettiin käyttöön tammikuussa, ensimmäisenä Suomessa.
– Halusimme testata, miten prosessi toimii. Esimerkiksi jokaisen ulkomaisen opiskelijan kohdalla täytyy selvittää, onko maksuvelvollisuus voimassa vai ei. Paljonhan on sellaisia, joilla on pysyvä asumisoikeus Suomessa tai Euroopassa ja silloin opintojen maksullisuus ei koske heitä, koulutusohjelmajohtaja Reija Anckar Haaga-Heliasta kertoo.
Lukuvuosi Haaga-Heliassa maksaa Kim Allansonille 8500 euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin opiskelu maksaisi Australiassa.
– Ainoa ero on, että täällä summa täytyy maksaa etukäteen. Australiassa valtio antaa ensin opiskella ja sitten kun saat työpaikan ja tienestejä kertyy, alat maksaa opiskelumaksuja takaisin.
– Niin kauan kuin opetus on hyvää, ei maksaminen haittaa, Allanson lisää.
Hän kehuu, että opetus on itse asiassa todella hyvää, koska se on käytännönläheistä ja teoria on nivottu käytännön sisään.
Kim Allanson myöntää, että joskus hän tuntee pientä kateutta kurssikavereidensa ilmaisesta opiskelua kohtaan.
– Mutta jos se, mitä opiskelet on intohimo ja sitä, mistä pidät – ja päätät, että tämä on tulevaisuuden urasi – niin tämä on se, mitä pitää tehdä. Täytyy maksaa unelmastaan ja intohimostaan.
Kim Allansonin tavoite on saada opinnot valmiiksi niin nopeasti kuin mahdollista, jotta hän pääsee pikaisesti takaisin työelämään. Miehen suunnitelmissa ei ole palata Australiaan vaan sen sijaan hankkia kansainvälistä kokemusta esimerkiksi Kiinasta ja palata sen jälkeen Suomeen.
Naapurin esimerkki houkutteli Suomeen
Kiinalaisen Bao Mun isä valitsi tyttärensä opiskelupaikaksi Suomen, koska perheen naapuri oli opiskellut Suomessa ja saanut hyvän työpaikan. 20-vuotiaan Mun oleskelulupa oli myöhässä ja hän pääsi aloittamaan opinnot kurssikavereitaan myöhemmin helmikuun lopussa.
– Se, miten täällä opiskellaan eroaa kovasti siitä, miten Kiinassa opiskellaan. Se on vaatinut totuttelua. Mutta kaikki luokkakaverini ovat olleet oikein ystävällisiä ja auttavaisia. Joten minulla menee hyvin, Bao Mu sanoo.
Mun mielestä opiskelun taso on hyvä, mutta lukukausimaksu hieman kallis. Kiinassa opintojen maksullisuus riippuu opintomenestyksestä.
– Jos arvosanasi ovat hyviä ja saavutat tarvittavan tason, lukukausimaksua ei tarvitse maksaa. Silloin täytyy maksaa vain majoituksesta.
Hän toivoo, että löytäisi opintojen jälkeen töitä Suomesta.
– Mutta olen kuullut, että täältä ei ole nyt helppoa löytää töitä.
Ja mikä onkaan yllättänyt nuoren naisen Suomessa?
– Sää on ollut aivan hullu tällä viikolla. Lunta tuli kahteen kertaan. En ole nähnyt tällaista säätä ennen! Kuulin, että kesä täällä on oikein kiva ja nyt piti olla jo lämmintä, Mu nauraa.
Hakijamäärät laskeneet maksun myötä
Uusittu laki vaatii, että lukukausimaksun vähimmäismäärä on 1 500 euroa ja sitä on perittävä viimeistään 1.8.2017 alkaen EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisilta ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilta.
Ulkomaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vaihtelevat 4000 ja 25 000 euron välillä. Maksu ei koske jo opintonsa aloittaneita opiskelijoita.
Opetushallituksen ennakkotilastojen mukaan korkeakoulujen hakijamäärät EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta ovat laskeneet vuoden takaiseen verrattuna noin 10-15 prosenttia. Tänä vuonna hakijoita oli vajaat 5700. Yhteensä Suomen korkeakouluissa opiskelee yli 15 000 tutkinto-opiskelijaa, jotka tulevat EU:n ja ETAn ulkopuolelta.
Oppilaitoksen tulee tukea maksullisia opintoja apurahaohjelmalla. Kim Allanson ja Bao Mu eivät ole päässeet vielä stipendeistä nauttimaan.
– Meillä on ajateltu, että opiskelija ensin opiskelisi yhden vuoden ja sitten testattaisiin, mikä hänen opintomenestyksensä on. Jos se on hyvä, niin sen jälkeen voidaan myöntää stipendejä, koulutusohjelmajohtaja Reija Anckar sanoo.
Korjattu ti 16.5. klo 12.55: Jutussa kerrottiin aluksi, että Bao Mun viisumi oli myöhässä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat tarvitsevat opiskelijan oleskeluluvan, jos opiskelu kestää yli kolme kuukautta. Viisumilla saa opiskella enintään kolme kuukautta.