Yle on saanut tästä jutusta langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta. Tästä linkistä voit lukea päätöksen kokonaisuudessaan.
Suomen armeijan vanhat Huuhanmäen kasarmit rapistuvat Lahdenpohjassa, vain parikymmentä kilometriä Suomen rajasta. Kasarmeissa toimi vuosina 1933–1940 Viipurin rykmentti.
Sotien jälkeen isäntä kasarmilla vaihtui ja rakennukset olivat Neuvostoliiton armeijan käytössä. Kasarmin kuuluisin asukas lienee Venäjän nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev, joka oli 1980-luvulla paikkakunnalla kertausharjoituksissa.
Neuvostoliiton hajottua varuskunta lakkautettiin. Nyt tuosta ajasta muistuttavat pihalle unohtuneet soppatykit.
Kasarmirakennuksia paremmassa kunnossa on läheinen kallioluolasto, jota suomalaiset käyttivät jatkosodan aikana. Kyseessä on venäläisittäin Huuhkanmäki, jonka omistaa nykyisin venäläinen matkailuyrittäjä Vadim Gavrilenko.
Gavrilenko on tehnyt 750 neliömetrin laajuiseen luolastoon sotahistoriallisen museon, jossa on puolentoista vuoden aikana käynyt 15 000 ihmistä. Suurin osa tulijoista on Tatjana Kladovan tavoin Pietarista.
– En tiennyt tästä kohteesta etukäteen. Täällä saa käsityksen asioista, Kladova kiittelee.
Museossa on esillä talvi- ja jatkosodan aikaisia varusteita, pienoismalleja ja maastosta löytyneitä esineitä. Kaasunaamarien, suomalaispuukkojen ja aseiden lisäksi kävijöille kerrotaan muun muassa Lotta Svärd -järjestöstä.
Sotahirvet – puna-armeijan salainen ase
Museon yllättävin löytö ovat kuvat sotahirvistä, joita puna-armeija koulutti 1930-luvulla ennen Suomen talvisotaa. Hirviä oli yritetty kesyttää ja kouluttaa Venäjällä jo 1800-luvulla, mutta Neuvostoliitossa niiden koulutusta varten laadittiin jopa oma ohjesääntö. Vuosina 1934–1937 koulutuksessa oli kaikkiaan 1 500 hirveä.
Sotahirvillä ratsastettiin ja niiden sarviin yritettiin asentaa muun muassa Degtarjev-pikakivääri. Puna-armeijan tavoitteena oli tehdä eläimistä syvässä lumessa liikkuvaa ratsuväkeä ja liikkuvia ampuma-alustoja, mikä ei kuitenkaan ollut helppoa. Hirvet säikkyivät aseiden ääniä, eikä eläimiä tiettävästi koskaan edes yritetty käyttää tositoimissa.
Museo perustaa väitteensä sotahirvistä verkkolähteisiin. Yle on julkaissut tästä jatkojutun 28.7.2017.
Tähtäimessä sotahistoriallinen puisto
Museo on lähellä Parikkalaa, mutta suomalaisturistit ovat olleet harvinaisia vieraita. Paikassa on toistaiseksi käynyt Suomesta vasta neljä linja-autollista turisteja.
– Voimme ottaa vastaan suuret joukot turisteja. Paikka on auki joka päivä, Vadim Gavrilenko mainostaa.
Gavrilenkon tavoitteena on tehdä paikasta sotahistoriallinen puisto, jossa olisi muun muassa vakoilijaleiri ja panssarivaunuja.
– Suunnitelmissa on saada tänne sotatekniikkaa. Toiveissa on tehdä tässä yhteistyötä suomalaisten kanssa.
Gavrilenko toivoo saavansa Suomesta myös luolaston pohjapiirustukset. Perimätiedon mukaan alueella pitäisi näet olla maanalainen käytäväverkosto.
– Otamme mielihyvin vastaan asiaan liittyviä arkistotietoja.
Korjaus 18.7.: Toisin kuin artikkelin alkuperäisessä versiossa olleessa kuvatekstissä luki, Mannerheim vieraili Huuhanmäen kasarmilla toukokuussa 1943 eikä 1944.
Täydennetty 28.7.: Lisätty tieto, että museo perustaa väitteensä sotahirvistä verkkolähteisiin ja lisätty linkki jatkojuttuun.