Helsingin poliisilaitoksella aloitti maaliskuussa verkon vihapuheeseen puuttuva valtakunnallinen poliisin tutkintaryhmä. Aika ei ole käynyt ryhmällä pitkäksi: esitutkintaan on otettu yhteensä jo viitisenkymmentä juttua ja suurimmassa osassa tutkinta on yhä kesken.
– Jutuista yli kymmenen on edennyt syyteharkintaan, kertoo rikosylikomisario Jonna Turunen Helsingin poliisilaitokselta.
Suurimmassa osassa tutkittavista jutuista on kyse epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niissä solvataan ja uhataan ennen kaikkea etnisen alkuperän perusteella.
Joissakin on jopa kiihotettu muslimeihin ja maahanmuuttajiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Muissa jutuissa kyse on epäillyistä kunnianloukkauksista, uskonrauhan rikkomisista ja laittomista uhkauksista.
Turunen kertoo, että epäiltyä vihapuhetta on löytynyt Facebookista, YouTubesta ja erään verkkojulkaisun kommenttiosiosta.
– Epäillyt ovat naisia ja miehiä, ympäri Suomea. Niinpä kuulusteluja hoidetaan myös virka-apupyyntöjen avulla, hän summaa.
Vihjetietoa on tullut, ja sillä on suuri merkitys.
Jonna Turunen, rikosylikomisario
Turusen mukaan jutut ovat päätyneet tutkintaan niin poliisin oman selvittelyn kuin yleisön vinkkien kautta.
– Vihjetietoa on tullut, ja sillä on suuri merkitys.
Turunen toimii johtajana vakavat henkilöön kohdistuvat rikokset -toiminnossa, johon myös vihapuhetutkintaryhmä on sijoitettu.
"Juttuja riittää varmasti jatkossakin"
Tutkintaryhmän tarkoituksena on estää, paljastaa ja tutkia ennen kaikkea sellaista verkon vihapuhetta, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit eli niin sanottua rangaistavaa vihapuhetta.
Laissa ei ole rangaistavan vihapuheen tai vihapuherikoksen käsitettä, joten juttujen rikosnimikkeinä on esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai uskonrauhan rikkominen.
Rikosylikomisario Jonna Turunen myös huomauttaa, että julkisessa keskustelussa vihapuheen käsite on usein laajempi eli sillä viitataan myös muuhun kuin rangaistavaan vihapuheeseen.
Viime kädessä oikeudessa arvioidaan, täyttääkö se rangaistavan vihapuheen tunnusmerkit.
Jonna Turunen, rikosylikomisario
– On mahdotonta arvioida, kuinka paljon internetissä levitetään rangaistavaa vihapuhetta, mutta varmasti juttuja riittää jatkossakin, hän sanoo.
Turunen uskoo, että oikeuskäytännön lisääntymisen myötä tulee lisää konkretiaa siitä, mikä katsotaan rangaistavaksi vihapuheeksi ja mikä ei.
– Esitutkinnassa toimitaan hyvin matalalla kynnyksellä. Viime kädessä oikeudessa arvioidaan, täyttääkö se rangaistavan vihapuheen tunnusmerkit.
Ryhmä tutkii myös esimerkiksi kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia, joissa motiivina on uhrin etnisen alkuperän tai uskonnon kaltainen asia.
Vihapuheesta ei päästä täysin eroon
Tutkintaryhmän tarkoituksena on kitkeä vihapuhetta, jotta ihmiset voisivat osallistua rauhassa keskusteluun aiheesta kuin aiheesta ilman pelkoa turvallisuuteensa vaarantumisesta tai joutumisesta mustamaalauskampanjan kohteeksi.
Poliisissa muistutetaan, että nykyään vihapuheella on myös vaikutusta yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
Kaikkea rangaistavaa vihapuhetta tuskin saadaan kuitenkaan koskaan kitkettyä pois.
– Tähän liittyy piilorikollisuutta, eli kaikki ei tule poliisin tietoon, Turunen muistuttaa.