Ruuhkat Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä ovat johtaneet potilasturvallisuuden vaarantamiseen, väittää tilanteesta aluehallintovirastoon kannellut henkilöstön edustaja.
Sairaalan henkilöstön ja johdon välisiä kiistoja resursseista puhkeaa kaikkialla. KYSin tilanne on kuitenkin poikkeus, sillä siellä henkilöstö on päätynyt kantelemaan ulkopuoliselle viranomaiselle.
Tilanne alkoi kärjistyä tammikuun alussa, kun päivystyspoliklinikan hoitohenkilöstö kirjelmöi sairaalan johdolle ja vaati lisää työntekijöitä.
– Johto oli ymmärtäväinen, mutta kun keskustelu alkoi kääntyä hoitajien määrän nostamiseen, niin keskustelu loppui. Talo ei tunnusta, että meillä on liian vähän porukkaa, kuvaa henkilöstöä edustava sairaanhoitaja Ari Kinnunen.
Kun neuvottelut eivät keväällä edistyneet, noin sadan sairaanhoitajan ja lääkintävahtimestarin joukko päätti ottaa kovemmat keinot käyttöön. Sairaalassa on perinteisesti paikattu äkillisesti sairastuneiden hoitajien työpanosta pyytämällä muuta henkilöstöä tekemään ylimääräisiä vuoroja. Keväästä alkaen päivystyksen hoitohenkilöstö ei ole kuitenkaan enää suostunut tekemään niin.
Kaiken hälinän keskellä joku sekava vanhus saattaa maata 12 tuntia.
Ari Kinnunen
Ratkaisusta on seurannut, että sairastuneille hoitajille on pitänyt värvätä enemmän sijaisia muualta. Tämä ei ole aina onnistunut, vaan toisinaan päivystys on pyörinyt vajaamiehityksellä. Sairaalan linjauksen mukaisesti silloin on tingitty tiivistä seurantaa vaativien potilaiden intensiivivalvonnasta. Välillä koko intensiivivalvonta on suljettu.
Aina kun näin on tapahtunut, vastaavat hoitajat ovat jättäneet omalla nimellään kantelun tai ilmoituksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Viime perjantaihin mennessä niitä oli tullut AVIin peräti 17 kappaletta.
Sekä hoitajia edustavan Tehyn että Lääkäriliiton mukaan näin äärimmäisiin ratkaisuihin turvautuminen on täysin poikkeuksellista Suomessa.
– Henkilöstön riittämättömyydestä on jauhettu vuosikausia. Jossakin täytyy tulla raja vastaan. Luulen, että [hoitohenkilökunnan] on vain jatkettava näin, kunnes jotakin tapahtuu, tilittää yksi AVIlle kirjelmöineistä sairaanhoitajista, Kari Naukkarinen.
"Meidän mielestä vaarantaa potilasturvallisuuden"
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen kertoi perjantaina KYSin käyneen läpi kaikki AVIlle ilmoitetut tapaukset. Selvityksen perusteella joukossa ei ole yhtään potilasturvallisuutta vaarantanutta tapausta.
Henkilöstön edustaja Ari Kinnunen on eri mieltä. Hän viittaa tilanteisiin, joissa intensiivivalvontaa on jouduttu supistamaan tai jopa sulkemaan. Intensiivivalvonnassa on esimerkiksi aivohalvauspotilaita, joiden tilannetta on seurattava säännöllisesti. Potilaspaikkoja on viisi ja hoitajia normaalisti kaksi.
Kun intensiivivalvonta on ollut suljettu ja teho-osasto samalla täynnä, seurantaa vaativia potilaita on jouduttu sijoittamaan tavalliselle vuodeosastolle.
– Siellä on pahimmillaan 25 potilasta ja 3–4 hoitajaa, eivätkä potilaat ole niin kutsutusti silmän alla. Se meidän mielestä vaarantaa potilasturvallisuuden.
On aina monia selittäviä tekijöitä sille, miksi ikäviä asioita tapahtuu.
Kaisa Haatainen
Kinnunen sanoo tilanteen tuntuvan "äärimmäisen pahalta" niistä, jotka työskentelevät potilaiden kanssa. Hänen mukaansa on hoitajia, jotka ovat joutuneet jäämään sairauslomalle uuvuttuaan kiireeseen.
– Kaiken hälinän keskellä joku sekava vanhus saattaa maata 12 tuntia. On ikävä seurata, kun vointi alkaa mennä huonompaan suuntaan ja sekavuus lisääntyy, eikä ole käsiä hoitamaan.
Ilmoitukset vaaratilanteista kaksinkertaistuneet
Myös sairaalan sisäinen seuranta paljastaa, että huoli potilasturvallisuudesta päivystyksessä on kasvanut. Henkilökunnalta, potilailta ja heidän läheisiltään on tullut tammi–kesäkuussa jo yhtä paljon vaaratilanneilmoituksia kuin koko viime vuonna. Kesäkuun loppuun mennessä niitä tuli 207; viime vuoden kokonaismäärä oli 208. Määrä on siis kaksinkertaistunut.
– Sinänsä luvut ovat pikkuisen vaarallisia, että kun ilmoitukset lisääntyvät, se ei välttämättä tarkoita huonompaa turvallisuutta. Se voi tarkoittaa myös sitä, että läheltä piti -tilanteita ja vaaratilanteita on huomattu ja raportoitu aktiivisemmin, KYSin potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen sanoo.
Vastaavan hoitajan vuoroja tekevä sairaanhoitaja Kari Naukkarinen vahvistaa, että juuri näin on: hoitohenkilöstö on halunnut pitää huolen siitä, että ilmoituksia todella tehdään, kun vaaratilanteita ilmenee.
Henkilöstön riittämättömyydestä on jauhettu vuosikausia. Jossakin täytyy tulla raja vastaan.
Kari Naukkarinen
Haataisen mukaan joukossa on ollut yksi vakavampikin vaaratilanne. Se tapahtui, kun alueen muissa sairaaloissa oli supistettu toimintaa noroepidemian takia. Tästä ei ollut saatu tietoa KYSiin, eikä siellä pystytty varautumaan potilasmäärän kasvuun.
– On aina monia selittäviä tekijöitä sille, miksi ikäviä asioita tapahtuu. Tuo tapaus on käyty läpi ja potilaan voinnin huononeminen havaittiin oikea-aikaisesti ja toiminta sen seurauksena oli oikeaa.
Sairaanhoitopiirin johto: "Kesän jälkeen on suunnitelma"
Päivystyksen henkilöstön edustajan Ari Kinnusen mielestä perusongelma on, että hoitajia on liian vähän. Hänen mukaansa jo viime vuonna tehty kartoitus totesi, että päivystyksestä puuttuu noin kymmenen hoitajan nettotyöpanos.
Talo ei tunnusta, että meillä on liian vähän porukkaa.
Ari Kinnunen
Alkuvuodesta asti päivystyksessä on ollut kolme uutta hoitajaa rivissä ja nyt kokonaismiehitys 96. Lisäys on kuitenkin suhteessa pienempi kuin potilasmäärien kasvu – sairaanhoitopiirin johto on ennustanut, että tänä vuonna asiakasmäärä kasvaa kuudella prosentilla. Toki myös hoitajia saattaa vielä tulla lisää vahvuuteen syksyllä.
– Meillä on henkilöstömitoitus käynnissä ja kun tulokset valmistuvat kesän jälkeen, päästään siihen että on myös konkreettista suunnitelmaa asian kanssa. Nyt ei vielä pysty sanomaan mitään määrästä, sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen sanoi Ylelle perjantaina.
Hoitohenkilöstö on esittänyt sairaalan johdolle seitsemän hoitajan palkkaamista lisää.
Moni toi huolensa esiin jo keväällä
Ei ole harvinaista, että sairaalat pyörivät tiukalla kesällä, kun muualla hoitopaikkoja suljetaan. KYSin ongelmista kannelleet sairaanhoitajat perustelevat kuitenkin, että ongelmat ovat jatkuneet pitkään. Ari Kinnusen mukaan tilanne alkoi muuttua hoitajien kannalta kestämättömäksi jo ennen vuodenvaihdetta.
– Silloin kävijämäärät rupesivat jostakin syystä nousemaan.
Potilasmäärien kasvu on johtunut muun muassa siitä, että yöllä päivystäviä yksiköitä muualla maakunnassa on vuosien varrella suljettu.
Toisaalta alueen asukkaat ovat entistä vanhempia ja sitä kautta sairaampia. Myös se on tuotu esiin yhtenä tekijänä, että ihmiset hakeutuvat entistä herkemmin päivystykseen.
Yle seurasi KYSin päivystyspoliklinikan perjantai-iltaa huhtikuun lopussa ja siitä julkaistiin toukokuussa tämä reportaasi. Kaikki henkilöstön kommentit eivät juttuun mahtuneet, mutta moni kuvasi jo tuolloin kiireen johtaneen tilanteisiin, joissa potilasturvallisuus kärsii, jonotusajat pitenevät, tekijät väsyvät ja sairauslomia tulee lisää.
– Pahimmillaan siinä joutuu tasapainottelemaan, ketä pitää hengissä, sairaanhoitaja Kari Karttunen kuvasi toukokuisessa jutussa.
Jälkeenpäin KYSistä on kerrottu, että toukokuu on luultavasti ollut tänä vuonna pahin päivystyksen ruuhkissa.
Aluehallintovirasto tutustuu päivystyksen toimintaan elokuussa. Mitä tapahtuu, jos aluehallintovirasto ei senkään jälkeen löydä mitään korjattavaa sairaalan toiminnassa? Sairaanhoitaja Kari Naukkarinen ei siihen vaihtoehtoon usko, Ari Kinnunen pitää puolestaan ajatusta kestämättömänä.
– Silloin saadaan hyväksyntä yhtälölle, jossa potilasmäärät ja läpimenoajat kasvavat ja ainoa asia, joka pysyy vakiona, on henkilöstön määrä, hän sanoo.