PUOLANKA "Onhan tässä autettu. Mitä tässä muita auttamaan, kun ei itseäkään pysty auttamaan", sanoi Metsolan Antti 1990-luvulla televisiossa esitetyssä lamavuosien suosikkisarjassa Metsolat.
Metsolat-sarjan käsikirjoituksen aloittaminen oli täysin sattumaa. Yksi sarjan käsikirjoittajista ja sen ohjannut Carl Mesterton veti 1980-luvun lopulla elokuvasäätiön, Yleisradion ja Mainostelevision yhteistä kurssia.
Kurssilla oli nuoria käsikirjoittajia, ohjaajia ja tuottajia, joita opetettiin tekemään yhteistyössä samaa käsikirjoitusta tai vastaavaa televisio- ja elokuvatuotantoa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska nuoret halusivat jokainen tehdä jotakin omaa.
Mesterton meni Yleisradion silloisen kehitysjohtajan Risto Volasen puheille ja sanoi hänelle, ettei tiedä syytä, miksi hän ei saa nuoria ymmärtämään, mitä on yhteistyö.
– Tällöin muistin, että Volanen on maalaisliittolainen eli keskustapuoluelainen, ja vedin hihasta, että miksi en saa heitä kirjoittamaan esimerkiksi maalaisihmisistä jossakin Kainuussa. Silloin Risto sanoi, että mikset tee sitä itse. Hän nosti puhelinluurin ja soitti TV2-johtajalle. Seuraavalla viikolla kirjoitettiin sopimus, kertoo Mesterton.
Kuvauksissa saman päivän lehdet pöydällä
Sarjan kirjoittaminen alkoi vuonna 1989. Mesterton pyysi käsikirjoittajaryhmään ystäväänsä Curt Ulfstedtia. Muut käsikirjoittajat olivat Mestertonin aviopuoliso Anna-Liisa sekä Heikki Vuento ja Miisa Lindén. Pääkäsikirjoittajana toimi Mesterton itse.
– Lähdimme kirjoittamaan sellaisesta Suomesta, mikä se silloin oli. Kun toteutus alkoi, olimme ajassa edellä, ja kuvauksissa on jopa sen päivän lehdet pöydällä. Se oli ajankuva Suomesta siihen aikaan, kertoo Mesterton.
Metsolat-sarja kertoo kainuulaisesta pienviljelijäperheestä ja heidän aikuisista jälkeläisistään. Näistä kehkeytyi viisi eri selviytymistarinaa, joita käsiteltiin laman ja ihmissuhteiden koukeroissa.
TV2:n draamasarja keräsi parhaimmillaan 1,7 miljoonaa katselijaa. Kuvitteellisen Hoikan kunnan ihmisten elämää seurasi vähintään miljoona silmäparia jokaisella katselukerralla.
Suosikkisarjaa valmistettiin yhteensä 41 jaksoa kolmen eri tuotantokauden aikana. Draamasarja Metsolat julkaistaan Yle Areenassa loppuvuodesta.
Yleisö sekoitti roolit ja todellisuuden
Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Miina Kaartinen teki Metsoloista vuonna 2014 tutkielman ja valmistaa parhaillaan väitöskirjaa työnimellä Populaarikulttuurin selviytymistarinoita, jossa Metsolat-sarja on yhtenä väitöskirjan osana.
Metsoloissa on monta selviytymistarinaa. Viiden pääroolin lisäksi sarjassa on myös mielenkiintoiset sivuroolien tarinat. Parhaiten kansalaisten mieliin on jäänyt Erkin sankaritarina.
– Sarja nostaa esiin monipuolisesti sosiaaliset ongelmat ja kohtalot, joista kaikki eivät selviä: esimerkiksi Erkin veljen Riston konkurssin mukana tuoma masennus, josta hän ei päässyt yli. Myös Riitan tarina oli mielenkiintoinen. Hänen miehensä kuoli oman käden kautta, kertoo Kaartinen.
Hyvinkin joku saattoi kertoa kaverille, että tee niin kuin Erkki teki.
Miina Kaartinen
Sarja on hyvin todentuntuinen, ja yksi syy tähän oli se, että näyttelijät olivat yleisölle tuntemattomia ja tulivat tunnetuiksi hahmojensa kautta. Samalla yleisöllä meni sekaisin rooli ja todellisuus.
– Hyvinkin joku saattoi kertoa kaverille, että tee niin kuin Erkki teki, sanoo Kaartinen.
Tutkimuksen ja tutkijan näkökulmasta sarjan kerronta on monipuolista ja siinä on monenlaisia ihmisiä sekä samaistumispintoja. Näiden vuoksi sarjasta tuli todempaa kuin odotettiinkaan.
– Tähän vaikutti myös se, että sarjaa kirjoitettiin useassa osassa, jolloin se mahdollisti sen hetkisten oikeiden tapahtumien vaikuttamisen käsikirjoitukseen. Vaikka sarja on vanha, siinä on surun, ilon ja rakastumisen lisäksi samoja vastakkainasetteluja kuin on nykyään eli kärjistynyt Helsinki–Kainuu-vastakkainasettelu, kertoo populaarikulttuurin selviytymistarinoista väitöskirjaa tekevä Miina Kaartinen.
Kainuulainen tunnelma löytyi Pirkanmaalta
Käsikirjoitusta tehtiin Kainuussa muun muassa Paljakan hiihtokeskuksessa, jossa kirjoittajat majoittuivat hiihtokeskuksen hotelliin, ja siksi Paljakka oli mallina Metsolat-sarjassa.
Kuvauksia tehtiin kuitenkin Kainuussa vain vähän: muutaman kerran Sotkamossa, Puolangalla ja Kajaanissa. Muuten kaikki kuvaukset tehtiin lähellä Tamperetta, koska se oli taloudellisesti järkevää. Ajoetäisyydet kuvauspaikoille eivät olleet liian pitkiä ja näin vältyttiin hotellimajoituksilta.
– Sarjan tuottaja Rami Mikkola oli loistava ihminen löytämään kuvauspaikkoja. Esimerkiksi kirkko oli Sastamalassa ja Ski Sappee -niminen hiihtokeskus Tampereen lähellä. Se oli silloin onneksemme rakennusvaiheessa, sanoo Mesterton.
Leppävaaran tila oli Mouhijärvellä, jonka keskusta lavastettiin kuvitteelliseksi Hoikan kunnan keskustaksi. Olipa hieman Tampereen ulkopuolella myös virallinen liikennekyltti, jossa luki Kajaani. Kilometrimäärää Mesterton ei enää muista.
– Oli hauskaa, kun turistit ajoivat ohi ja miettivät, että missä me ollaan, naureskelee ohjaaja-käsikirjoittaja Mesterton.
Kuvitteellisen Hoikan kunnan nimen Mesterton keksi käsikirjoitukseen aivan vahingossa, sillä hänellä ei ollut tietoa Hyrynsalmen Hoikka-nimisestä paikasta tai Puolangalla sijaitsevasta Hoikanvaarasta.
– Näin sen vasta silloin, kun olimme siellä kuvauksissa. Puolangan vaakunassa on kolme kelloa, ja me laitoimme Hoikan vaakunaan kolme kukkaroa siksi, että se on erittäin köyhä kunta, muistelee Mesterton.
"Pitää myydä asevelihintaan"
Sarjan näyttelijöistä ja esiintyjistä tuli kansalaisten keskuudessa suosittuja ja tunnettuja kasvoja – ei omalla, vaan roolinimillään. Sotkamolainen urheiluliikkeen yrittäjä Tapio Piipponen esiintyi sarjan kolmannessa jaksossa pienessä sivuroolissa omana itsenään omassa liikkeessään ja myi Metsolan Erkille rullasukset.
– Olimme sarjassa kilpakumppaneita, ja olimme kiertäneet samoja kisoja. Erkille tuli ahaa-elämys kaataessaan viinat maahan pankin nurkalla ja hän tuli ostamaan rullasukset, muistelee Tapio Piipponen.
Hain vanhojen Suomi-elokuvien rytmiä.
Carl Mesterton
Yrittäjä muistaa, kun kohtaus oltaisiin saatu purkkiin jo ensimmäisellä otolla, mutta kameramiesten johdot näkyivät kuvassa. Ohjaaja oli tarkka.
– Niin otettiin toinen otto ja se onnistui. Myös oma roolini oli käsikirjoitettu. Vaikka roolisanat tavallaan unohtuivat, silti sisältö pysyi käsikirjoituksen mukaisena.
Ihmisellä on pitkä muisti. Tämän on huomannut ampumahiihdon MM-kisoissa vuonna 1985 pronssia voittanut Tapio Piipponenkin, joka edelleen pyörittää samaa urheiluliikettä Sotkamossa. Nykyään liike tosin sijaitsee eri paikassa.
– Kyllä vielä tänäkin päivänä joku muistaa tv-sarjan ja tulee sanomaan, että pitää myydä asevelihintaan. Sarjassa myin Erkille sukset asevelihintaan, ja sitä sanontaa käytetään vieläkin.
Piipponen esiintyi sarjassa myös sijaisnäyttelijänä, sillä takaa kuvatuissa Metsolan Erkin hiihto-osuuksissa hiihti todellisuudessa Piipponen. Sarjan suosio johtui sotkamolaisyrittäjän mielestä siitä, että se kertoi arkipäiväisistä asioista, joihin jokaisen oli helppo samaistua.
– Se oli totisinta totta ja siinä mielessä hyvä sarja. Sitä seurattiin paljon ja siitä puhuttiin paljon, kertoo Tapio Piipponen.
Tuntemattomia näyttelijöitä
Metsolat-sarjassa studiokuvauksia tehtiin vain yhden päivän ajan. Kyseessä olivat Jaanan ja Jaakon kodin kuvaukset. Ohjaaja Carl Mesterton haki tarkoituksella aitoja kuvauspaikkoja sekä sellaisia näyttelijöitä, jotka eivät olleet kovin tunnettuja. Annikki (Helinä Viitanen) ja Antti (Ahti Haljala) olivat poikkeuksia.
– Olin erittäin tarkka siitä, kuka sopii mihinkin rooliin. Koko perheen rakentaminen lähti Puolangalta, jossa kysyimme, miten kunta oli kehittynyt, ja minkälainen oli kuntalaisten koulutus. Kävimme Annikin tyyppisten tätien luona, jotka hoitivat lehmiä. Kävimme myös terveysasemalla lääkäriä jututtamassa, ja tutustuimme paikallisiin ihmisiin ja paikkakunnalla oleviin ongelmiin. Tämän mukaan rakensin tämän perheen.
Carl Mesterton uskoo, että yksi syy sarjan suosioon oli vanhoista Suomi-filmeistä otettu oppi.
– Hain vanhojen Suomi-elokuvien rytmiä, ja siksi joku saattaa tänä päivänä sanoa, että Metsoloissa on liian hidas rytmi. Se on rakennettu tietoisesti samanlaiseen rytmiin, mihin suomalaiset olivat maalaisuudesta kertovissa elokuvissa tottuneet.
Puolangalla Metsolat muistetaan
Puolangalla Metsolat-sarjaa seurattiin erityisellä innolla. Puolangan nykyinen elinkeinoasiamies Heikki Kanniainen uskoo, että paikkakuntalaiset olivat sarjasta ylpeitä.
Aikoinaan kuntaan perustettiin myös Metsola-niminen ravintola. Nykyään torin laidalla oleva Pohjanportin rakennus on kuitenkin toisenlaisessa käytössä. Sarjaa ei juurikaan kuvattu Puolangalla, mutta sarja toi esiin sen, että se sijoittui Puolangalle.
– Paljakan hiihtokeskuksen alkuaikoina se toi paljon tunnettavuutta Puolangalle ja Paljakalle sekä tietysti koko Kainuulle. Sarjasta otettiin irti kaikki mahdollinen hyöty, uskoo Kanniainen.
Puolankalaisille on varmasti yllätys, että sarjassa elettiin kuvitteellisessa Hoikan kunnassa, joka ei kuitenkaan tarkoittanut Paljakan kupeessa olevaa Hoikanvaaraa. Televisiossa käytiin läpi samanlaisia ongelmia kuin mitä tosielämässä sillä hetkellä oli. Sillä oli oma vaikutuksensa sarjan suosioon.
– Oli helppo samaistua siihen hetkeen ja sen hetkiseen elämään, jossa elettiin syvää laman aikaa ja sarjassa käytiin läpi samoja vaikeuksia mitä ihmiset omassa arkielämässäänkin kokivat, pohtii Puolangan elinkeinoasiamies Heikki Kanniainen.
Metsolat-sarja muistetaan vielä hyvin Puolangan raitilla. Taksia kuljettava Veli-Matti Rytkönen piti sarjaa hyvänä.
– Puolanka tulee mieleen ravintolan ja hiihtokeskuksen kautta. Sarjalla saattoi olla merkitystä myös puolankalaisille, jotka kokivat jollakin tavalla olevansa mukana siinä, ainakin vähän, uskoo Veli-Matti Rytkönen.
Sarja on tuttu myös Anja Rusaselle. Erityisen tuttu on Erkki-hahmo, joka oli käynyt myös Rusasen kotona.
– Miesvainaan kanssa he kävivät meillä, kun olivat Paljakassa. Kaikki täällä katsoivat sarjaa, joten sillä tavalla ajatellen se oli mielenkiintoinen ohjelma. Itse olen maatalousalan yrittäjä, ja sarja oli todentuntuinen: välillä kituuttamista, mutta rikasta elämää, kertoo kauppareissulla ollut Anja Rusanen.