Kansanopistot ovat kiinnostuneita järjestämään tarjontaa niille opiskelijoille, joiden on pääsykoeuudistuksen vuoksi entistä vaikeampi päästä korkeakouluun.
– Jos kysyntää on, toteaa Helsingin Evankelisen Opiston (HEO) rehtori Teijo Mathlin.
Samaa mieltä ollaan Turussa.
– Kaikki sivistys on hyvästä, sanoo Paasikivi-Opiston rehtori Tommi Siivonen.
Mikkeliläisen Otavan Opiston johtaja-rehtori Harri Jokinen järjestäisi heikommin yo-kirjoituksissa pärjänneille koulutusta, mutta ehdoin.
– Opetuksessa pitäisi aidosti olla pehmeämpi ja yksilöllisempi ote.
Kansanopistojen halukkuus on ymmärrettävää, mutta se tekee tilanteen nurinkuriseksi.
Valtio haluaa eroon yliopistojen pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista ja valmennuskursseista, mutta jatkossa opiskelijoita olisi mahdollisesti yhä enemmän valmistautumassa kansanopistoissa uudelleen yo-kirjoituksiin. Kansanopistojen linjat ja kurssit ovat yleensä maksullisia.
Jatkossa yliopistoihin pääsisi entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Uudistuksella halutaan uudet ylioppilaat ja ammattiopistosta valmistuneet entistä nopeammin korkeakouluopintoihin. Tällä hetkellä uusista ylioppilaista vain noin kolmasosa jatkaa korkeakouluopintoihin heti yo-kirjoitusten jälkeen.
"Vaikea arvioida, miten ihmiset käyttäytyvät"
Opetus- ja kulttuuriministeriö tunnistaa tilanteen.
– Toki näitä huolia on siitä, että siirtyykö valmentautuminen ja valmennuskurssitoiminta pääsykoevalmentautumisesta lukioaikaiseen valmentautumiseen. Se on tietysti ihan aiheellinen huoli. En ota kantaa siihen, kuka sitä valmennuskurssitoimintaa tai valmentautumista ylioppilastutkinnon arvosanojen korottamiseen on paras antamaan, toteaa kärkihankeryhmän päällikkö, opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs huomauttaa, että uusi järjestelmä ei kannusta enää tulevaisuudessa hankkiutumaan yhtä innokkaasti kansaopistojen linjoille. Niillä opiskelija tutustuu alaan ja saa siitä hyötyä pääsykokeisiin.
Kun opiskelijat valittaisiin yhä enemmän ylioppilastutkintojen arvosanojen perusteella, ei kansanopiston linjan käymisestä olisi enää samanlaista hyötyä kuin aiemmin.
– Vaikea arvioida, miten yksittäiset ihmiset tulevat käyttäytymään, miettii opetusneuvos Vuorinen.
Väyläopintoja tehostetaan
Tällä hetkellä opiskelija voi päästä yliopistoihin myös niin sanotun väylän kautta erillisvalinnassa suoritettuaan riittävän määrän avoimen yliopiston opintoja. Näitä opintoja voi suorittaa muun muassa kansanopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vuorisen mukaan väylän toimintaa aiotaan tehostaa.
– Se on aika lailla vähän käytetty ja vähän tiedostettu. Siitä todennäköisesti tulee entistä vahvempi väylä korkeakouluopintoihin. Samanaikaisesti opiskelijavalintakeskustelun kanssa on käyty korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiokeskustelua. Sen tuloksia odotellaan syyskuun lopussa. Lokakuun alkupuolella ollaan viisaampia ja tiedetään minkälaista korkeakoulutusta ja tutkimusta korkeakoulukenttä, sidosryhmät ja me ministeriö olemme tavoittelemassa.
Vuorinen huomauttaa, että pääsykokeet eivät ole kokonaan poistumassa.
– Suurin osa korkeakouluihin valitaan jatkossa todistusten perusteella. Todistusvalinta ei silti ole ainoa tapa päästä korkeakoulutukseen. Rinnalla säilyy pääsykokeet tai soveltuvuuskokeet.
"Selkeästi mielessä, mihin tähdätään"
Kansanopistoyhdistyksen Ijäs miettii, että yhä useampi saattaa ylioppilaskirjoitusten vahvistuvan aseman vuoksi pitää jatkossa välivuoden.
HEO:n rehtori Teijo Mathlin pohdiskelee samaa.
– Muutos saattaa tuntua masentavalta keskiverrosti pärjäävistä pojista.
Opetusneuvos Vuorinen näkee asian toisin.
– Uudistus voisi kannustaa lukion ja ammatillisen koulutuksen aikana entistä parempiin suorituksiin, kun on selkeästi mielessä, mihin tähdätään ja millä arvosanoilla korkeakoulutukseen voi päästä.
Mathlin puolestaan huomauttaa, että pojat pärjäävät kirjoituksissa tyttöjä huonommin. Ministeriön Vuorisen mielestä tämä on erittäin tärkeä kysymys.
– Tilannetta täytyy seurata. Tämä on myös alakohtaista. Ajatellaan tekniikan alaa, jossa pojat menestyvät lukioaikana. Täytyy luottaa siihen, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut kiinnittävät huomiota siihen, että valintaperusteet eivät ole poikia, tyttöjä, miehiä tai naisia syrjiviä.
Arvointiasteikkoja yhdenmukaistetaan
Yle haastatteli lisäksi ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun edustajia. Uudistuksessa heitä mietityttää, miten ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta vaikuttaa ylioppilaiden ja ammattiopiston suorittavien tasa-arvoon.
– Ammatillisella koulutuksella on päässyt melko hyvin sisälle ammattikorkeakouluihin. Vuositasolla se on 30–40 prosentin välillä aloittajista, jotka tulee ammatillisen toisen asteen koulutuksen perusteella. Yliopistopuolella luku on huomattavasti pienempi, ministeriön Vuorinen sanoo.
Vuorisen mukaan osana ammatillisen koulutuksen reformia uudistetaan arviointiasteikkoa, jotta ammattiopiston ja lukion suorittaneiden arvosanoja voidaan vertailla entistä paremmin.