Suomalaisten asumiskulut kallistuvat jälleen ensi vuonna, mutta käteen jäävät tulot eivät sen sijaan nouse. Palkkaverotus pysyy käytännössä ennallaan hallituksen päättämällä 270 miljoonan euron veronkevennyksellä.
Osansa asumisen kiristyksistä saavat sekä omistusasujat että vuokralaiset.
Suurimmat euromääräiset korotukset kohdistuvat pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo) öljylämmitteisessä omakotitalossa asuviin. Heitä koskee sekä kiinteistöveron että lämmityspolttoaineiden veron nousu.
– Toinen ryhmä, joita nämä korotukset erityisesti koskettavat ovat yksinasuvat eläkeläiset, joilla ei ole suuria tuloja. He ovat tässä suhteellisesti ne suurimmat häviäjät, arvioi Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Omakotitalon, asunnon ja mökin omistajien kulut nousevat ensi vuonna, koska yleisen kiinteistöveron ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alarajaa korotetaan. Vakituisen asunnon kiinteistöveron alarajan nosto on edessä vuonna 2019.
Suurimmat euromääräiset korotukset ovat pääkaupunkiseudulla. Kuntaliitto laskee, että Helsingissä tuhannen neliön tontilla 130 neliömetrin suuruisessa omakotitalossa asuva maksaa ensi vuonna noin 110 euroa enemmän kiinteistöveroa. Myös Espoossa nousu on samaa kokoluokkaa.
Muualla Suomessa vastaavan kokoisen talon omistaja pulittaa parikymmentä euroa nykyistä , enemmän veroa vuodessa. Korotukset tuntuvat runsaan miljoonan omakotitalollisen kukkarossa.
Korotus vie rahaa myös puolen miljoonan kesämökin omistajan lompakosta. Jos 80 m2 mökkisi on keskihintaisella seudulla, ja siinä on vesi, sähkö ja viemäröinti, maksat Kuntaliiton mukaan yli 20 euroa enemmän veroa vuodessa. Ilman mukavuuksia olevan, halvalla alueelle sijaitsevan saman kokoisen mökin omistaja pääsee vähemmällä, vain 8 euron korotuksella.
Myös muut asumiskulut kallistuvat
Kiinteistöliiton laskelman mukaan kerrostalossa asuvan asumiskulut nousevat kiinteistöveron korotuksen takia ensi vuonna noin 10 prosenttia. Esimerkiksi 90 m2 huoneistossa Helsingissä asuva maksaa vastiketta 7,50 euroa lisää kuukaudessa. Vuodessa lompakosta häviää yli 90 euroa enemmän.
Raumalla samankokoisessa huoneistossa asuvan vastike nousee muutaman euron kuukaudessa, vuodessa noin 26 euroa.
Lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristys rokottaa noin 220 000 öljylämmitteisen omakotitalon omistajaa.
Veromaksajain keskusliiton laskelmien mukaan öljylämmittäjä maksaa ensi vuonna 45 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kaukolämmitteisen omakotitalon lämmityskulut nousevat 12 euroa.
Kiinteistöveron ja lämmityspolttoaineiden lisäksi myös muut asumiskulut kasvavat ensi vuonna. Monilla paikkakunnilla on luvassa korotuksia sähkön, veden, kaukolämmön tai jätehuollon hintoihin. Näistä ja kiinteistöverosta koostuu noin puolet kerrostalon hoitokuluista. Lisäksi tonttivuokriin kohdistuu monessa kunnassa korotuspaineita.
Vuokrat nousevat, mutta asumistuki ei
Asumistuen enimmäisasumismenojen jäädyttäminen tämän vuoden tasolle tarkoittaa sitä, että mahdollinen vuokrankorotus jää kokonaan asukkaan maksettavaksi. Myös vuokraindeksin vaihtuminen huonompaan elinkustannusindeksiin pienentää asumistukea. Tuki ei enää nouse samassa suhteessa vuokrien kanssa.
Päätös tuntuu erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrat ovat muuta maata korkeammat. Vuokrien arvioidaan nousevan vuonna 2017 keskimäärin noin kaksi prosenttia, ja meno jatkuu todennäköisesti samanlaisena myös ensi vuonna.
Esimerkiksi Helsingissä yhden hengen ruokakunnan hyväksytyt asumismenot ovat 508 euroa kuukaudessa, neljän hengen perheen 1 095 euroa. Kuopiossa yhden hengen enimmäisasumismenot ovat 390 euroa kuukaudessa, neljän hengen talouden 856 euroa.
Jos asukas on pienituloinen tai hän saa jo toimeentulotukea, tarvitaan tätä tukea aiempaa enemmän eli muutos näkyy lopulta Kelan toimeentulotukikuluissa.
Vain niiden asukkaiden, joiden hyväksytyt asumismenot ovat ensi vuonna pienemmät kuin enimmäisasumismenot, asumistuki voi nousta vuokran tahdissa.
Kimppakämppäläisten tuki alenee
Käyttöön otettava osa-asunnon normi vähentää kimppakämppälaisten asumistukea. Erityisesti kalliiden vuokrien pääkaupunkiseudulla monet opiskelijat jakavat asuntoa.
Normi koskee asumistuen saajia, jotka vuokraavat osaa asunnosta ja niitä, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa. Nykyisin tukea voi saada yhden hengen maksimista 80 prosenttia eli esimerkiksi Helsingissä 406,40 euroa kuukaudessa. Muutoksen jälkeen enimmäismäärä laskee 324,80 euroon.
Uudistuksessa häviävät huonetta asunnosta vuokraavat tai pienessä asunnossa asuvat, joiden hyväksytyt asumismenot ylittävät enimmäismäärän.
Kelan mukaan yleistä asumistukea sai viime vuonna vajaa 270 000 ruokakuntaa ja opintotuen asumislisää noin 150 000 opiskelijaa. Opiskelijat siirrettiin elokuusta alkaen pääosin yleisen asumistuen piiriin.
SYL arvioi, että muutos kasvattaa tukea tai se pysyy samana 120 000 opiskelijalla. Noin 50 000:lla tuki laskee aiemmasta keskimäärin 25 euroa kuukaudessa. Tuen menettää kokonaan 42 000 opiskelijaa.
– Omien tulojen lisäksi myös opiskelijan puolison tulot vaikuttavat nyt tuen määrään. Opiskelijoiden tulot eivät ole korkeita, mutta jos toinen käy töissä, se alentaa asumistuen määrää, SYL:n hallituksen jäsen Jani Sillanpää kertoo. Hän vastaa järjestön sosiaalipolitiikasta.
Sillanpään mukaan opiskelijat joutuvat kattamaan mahdolliset vuokran nousut ensisijaisesti opintotuella. Jos tämä ei riitä, toimeentuloa on täydennettävä joko palkkatuloilla tai opintolainalla.
Korjattu 6.9.2017 klo 11.30: Hallituksen esityksen mukaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron alarajaa korotetaan vasta vuonna 2019, ei vuonna 2018.
Lue myös: Lihooko vai laihtuuko lompakkosi ensi vuonna? Kokeile Ylen Mun budjetti -koneella, miten käy