– Eihän se ole ollut nykyaikainen tie vuosikymmeniin. Jatkuvasti jotain on vähällä sattua, kertoo Kouvolan ja Kotkan välistä valtatietä 15 paljon käyttävä kouvolalainen Mika ABC-liikenneaseman pihassa.
– Ohitustilanteissa on meinannut sattua. Myös hirvet ja peurat ovat paha ongelma kyllä, hän lisää.
Kouvolan ja Kotkan välisellä tieosuudella tosiaan sattuu ja tapahtuu. Vuosina 2011–2015 sattui yhteensä 150 onnettomuutta, joista henkilövahinkoihin johtaneita oli 40. Vuosittain keskimäärin yksi henkilö menehtyy näissä onnettomuuksissa.
Liikenneviraston onnettomuustilastojen mukaan valtatie lukeutuu vaarallisimpiin teihin, kun verrataan liikennekuolemien määrää tiekilometreihin.
Ylivoimaisesti suurin osa onnettomuuksista on ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia.
Valtatie 15 jonoutuu helposti. Mäkien vuoksi raskaan liikenteen meno hidastuu satasen alueella jopa 70 kilometriin tunnissa. Tiellä ei ole montaa paikkaa, joissa on turvallista ohittaa.
– Töiden puolesta ajelen pakettiautolla. Köröttelen ennemmin perässä kuin lähden ohittelemaan niissä pikkupaikoissa, kertoo kouvolalainen Veli-Matti Heinonen.
Riista-aitaakin on vain osan matkaa. Valtatie on vain osittain valaistu, mikä heikentää liikenneturvallisuutta.
Risteyksestä vaikea liittyä valtatielle
44 kilometrin mittaisen tieosuuden suurimpia murheenkryynejä on Keltakankaan liittymä, jossa sijaitsee myös ABC-liikenneasema. Liittymä kuuluu onnettomuustiheydellä mitattuna vilkkaiden pääteiden turvattomimpaan viidennekseen.
Keltakankaan kohdalla valtatien liikenteen sekaan on ruuhka-aikaan hyvin vaikea sujahtaa.
Risteyksessä aloitettiinkin lokakuussa eritasoliittymän rakentaminen.
Huomattavan paljon raskasta liikennettä
Valtatie 15 Kotkan Rantahaan ja Kouvolan välillä on rakennettu pääosin 1960-luvulla, jonka jälkeen siitä on parannettu vain yksittäisiä liittymiä normaalin hoidon ja ylläpidon lisäksi.
50 vuodessa tiestä on tullut suurteollisuuden merkittävä kuljetusreitti maan suurimpaan satamaan HaminaKotkaan sekä Venäjälle. Tietä paahtaa päivittäin lähes 1500 raskaan liikenteen ajoneuvoa.
– Tien turvattomuus erottuu koko Suomen mittakaavassa nimenomaan raskaan liikenteen vuoksi. Harvalla yksikaistatiellä on noin paljon raskasta liikennettä, kertoo tienpidon suunnittelusta päällikkö Kari Halme Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Työmatkaliikenteen myötä tietä kulkee arkisin jopa 10 000 ajoneuvoa. Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 20 prosenttia. Lisäksi sairaalapalveluiden keskittyminen Kotkaan lisää liikennettä.
Parannuksista haaveiltu jo pitkään
Valtatielle esitettiin parannuksia jo Kaakkois-Suomen tiepiirin vuoden 2000 tarveselvityksessä.
Nyt tien parantamiseksi laaditaan tiesuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden päästä. Vähällä kuitenkin oli, että tiehanke olisi ottanut askeleen takapakkia. Tiestä tehtiin yleissuunnitelma vuonna 2004, joka hyväksyttiin vuonna 2008. Suunnitelma oli lähellä vanheta.
– Aivan loppumetreillä saimme rahaa tiesuunnitelman tekemiseen, Halme kertoo.
Yleissuunnitelman vanheneminen olisi tietänyt sen tarkastamista. Se olisi saattanut viedä vuoden päivät.
Valtatien 15 parannustöitä on siis suunniteltu jo toistakymmentä vuotta. Se on tietyöhankkeissa normaalia.
– Tänä vuonna valmistunut osuus Taavetin ja Lappeenrannan välillä oli työn alla 15–20 vuotta, Halme kertoo.
Keskikaiteet turvallisuutta lisäämään
Suunnitelmien mukaan aluksi suurin osa tiestä rakennettaisiin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Lisäksi suunnitelmissa on valaistuksen parantamista, riista-aitoja, vihersiltoja, melusuojauksia ja pohjavesisuojausta.
Tämä ensivaihe voisi alkaa vuonna 2019, mikäli eduskunta myöntää sille rahoituksen. Ensivaiheelle on laskettu 74 miljoonan euron hintalappu.
Vaikka tiesuunnitelmaa laaditaan, se ei ole tae lopullisen rahoituksen saannista.
– Se on poliittinen päätös, muistuttaa tienpidon suunnittelusta päällikkö Kari Halme Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Kun koko Rantahaan ja Kouvolan välinen pätkä on keskikaiteellista ohituskaistatietä, hintaa tulee noin 140 miljoonaa euroa.