Iltapäivällä Helsingin pääkirjaston Oodin kirjahyllyjen väleissä kuljeskelee Veera-robotin lisäksi koulusta päässeitä nuoria. Osalla on isot kirjapinot sylissään, jotkut pälyilevät sopivaa työskentelytilaa.
Kysyn heiltä: Mikä kirja jäi sinulta viimeksi kesken ja miksi?
Moni jää selvästi pohtimaan vastaustaan.
– En kyllä muista. Yleensä luen kirjat loppuun, kertoo Ilona Kalimo, 18.
– Hei nyt tiedän! Oliver Twist jäi kesken. Ei se ollut kiinnostava, Anna-Sofia Eriksson, 19, sanoo.
– Jojo Moyesin Paris for One. Se ei ollut niin mielenkiintoinen, muistelee Elena Aho, 16.
Sosiaalisessa mediassa kehuttu Colleen Hooverin It Ends with Us jäi eräältä vastaajalta lukematta. Paksut Harry Potterit eivät ole kaikkia innostaneet.
Vastaajista osa kertoo, että harva kirja todellisuudessa jää kesken.
Toisten taas ei tule avattua kirjoja lainkaan.
Vapaa-aika kuluu muuhun kuin lukemiseen
Vapaa-aika kuluu harrastusten ja älylaitteiden merkeissä eikä kirjoille tunnu löytyvän aikaa.
– Tekisi mieli vastata, että kaikki kirjat jäävät nuorilta kesken, puuskahtaa Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja ja Helsingin Töölön yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Irene Bonsdorff.
Hänen mukaansa monet oppilaat aidosti suhtautuvat myönteisesti kirjoihin ja uskovat lukemisen olevan tärkeä asia. Mutta lukemisen ujuttaminen omaan arkeen ei luonnistu.
Moni Oodissa vastaa, että joskus kirjaa ei saa luettua loppuun ajanpuutteen takia eikä siksi, ettei kirja kiinnostaisi.
– Kirja jäi kesken, sillä tuli koeviikko ja piti rientää jo muualle, Veikko Lehtinen, 17, kertoo.
Koulujen lukulistat muutoksessa mukana
Bonsdorff sanoo hylkäävänsä välittömästi kirjat, joita opiskelijat eivät saa luettua. Opettajien toiveena olisi, että kirja kolahtaisi.
– Että edes kerran ihminen saisi sellaisen flow-kokemuksen kirjan äärellä. Että kirjaan voisi uppoutua samalla tavalla kuin videopeliin tai somesisältöön.
Bonsdorffin mukaan nuoret lukisivat mielellään enemmän kirjoja, jotka käsittelisivät vakavia asioita mutta joissa olisi myös huumoria.
Nyt puhuttavat sateenkaariaiheiset tarinat sekä monikulttuurisuus. Näitä kirjoja näkyy lukioiden lukulistoilta.
Kirjavinkkejä Helsingin kirjamessujen tarjonnasta:
Mona Bling: 25 transmyyttiä, 27.10. klo 12.30, Hakaniemi.
Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan, Janina Waenthongkham: Mixed – Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä, 29.10. klo 14.30, Senaatintori.
Irene Bonsdorff opettaa korkean keskiarvon lukiossa, jossa on hänen mukaansa kirjamyönteinen ympäristö. Silti lasten ja nuorten kuihtunut kiinnostus kirjoja kohtaan huolestuttaa myös Töölön yhteiskoulussa.
– Tämä on päivittäin mietityttävä asia. Mutta onhan Tiktokissa esiteltäviä kirjavinkkauksia ja kirjagramit. Että ei vielä heitetä toivoa.
Kiire on muuttanut kirjojen kuluttamista
Bonsdorffin mukaan kirjojen kuunteleminen käy siinä missä lukeminen, vaikkei tarina toisen lukemana edistä teknistä lukutaitoa. Äänikirjat sopivat kiireiseen arkeen hyvin, sillä niitä voi kuunnella vaikka salitreenin yhteydessä.
Kiireen takia nuoret kyselevät Oulun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Mervi Vaara mukaan ohuempia kirjoja kuin esimerkiksi 10–15 vuotta sitten.
– Ja jos kirjassa on kuvitusta, se houkuttelee, Mervi Vaara kertoo.
Yhä useampi nuori myös kuluttaa selkokielisiä kirjoja. Niitä voisi Vaaran mukaan tulla yhä enemmän.
Jännitystä ja järkytystä
Menevät kirjat ovat Mervi Vaaran mukaan nuorten mieleen. Varsinkin sellaiset, joissa alkaa heti tapahtua.
– Nuoret eivät jaksa innostua, jos kirjassa ei tapahdu mitään, Vaara kertoo.
Lisäksi suoratoistopalveluiden sarjoista sekä elokuvista tutut tarinat kiehtovat kansien välissä. Esimerkiksi Nälkäpeli- ja Twilight-sarjoille riittää lukijoita.
Nuorten omaan elämään ja arkeen sijoittuvat tarinat ovat kysyttyjä. Kirjat, joissa kuvataan ihastumista, nuoruutta, perhe- ja kaverisuhteita, ovat suosittuja. Mutta myös rankoista aiheista, kuten huumeista, väkivallasta ja mielenterveysongelmista, lukeminen kiinnostaa nuorta yleisöä.
Joillekin liian rankat kirjat voivat aiheuttaa ahdistusta.
– Pretty Little Liars jäi kesken, koska se alkoi ahdistamaan niin paljon, että aloin näkemään painajaisia. Mutta silloin olinkin nuorempi, Pihla Kriktilä, 16, kertoo Oodissa.
Kirjojen herättämät suuret tunteet ja pelkotilat voivat olla Irene Bonsdorffin mukaan yksi syy, miksi kirja jää kesken. Mutta kirjat voisivat olla hyvä keino käsitellä tunteita. Opettajien kesken on pohdittu, miten ravisuttavia koulujen lukulistojen kirjojen pitäisi olla.
– Esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistusta en ole vähään aikaan luetuttanut, sillä tuntui, että jotkut olivat niin järkyttyneitä siitä. Mutta toisaalta, silloinhan se kirja on vaikuttanut, Bonsdorff pohtii.
Kirjavinkkejä Helsingin kirjamessujen tarjonnasta:
Ansu Kivekäs: Raakaversio, 28.10.klo 15.30, Kallio
J.S. Meresmaa: Kerberos, 30.10. klo 14.30, Kallio
Elina Pitkäkangas: Sang, 28.10. klo 13, Kallio
Marisha Rasi-Koskinen: Pudonneet, 30.10. klo 15, Kallio
Klassikot yllättäen pitävät pintansa
Kaveriporukoissa suositellut kirjat ovat yleensä niitä, jotka jaksetaan lukea kannesta kanteen.
– Se ei ole hedelmällinen tilanne, että keski-ikäinen naispuolinen opettaja vinkkaa kirjoja 16-vuotiaille pojille, huomauttaa Bonsdorff.
Ajankohtaisuus sen sijaan voi nostaa pölyisten klassikoiden kiinnostavuutta. Bonsdorff luetuttaa parhaillaan lukion opintojaksollaan George Orwellin 1984-teosta.
– Se on ihan äärimmäisen ajankohtainen, kun nyt on tuo Venäjä öykkäröimässä. Siinä on vielä isoveli valvoo, Big Brother -talon ajatus. Oppilaat ovat hyvin tyytyväisiä, että ymmärtävät mistä on kyse.
Toisena teoksena jaksolla luetaan Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmä, jossa puhuttaa naisten päätäntävalta omaan elämäänsä.
– Meillä on tullut jopa raivoisia väittelyitä siitä, että tekikö päähenkilö Nora oikein.
Löytyykö lukemiselle aikaa? Mikä kirja sinulta on viimeksi jäänyt kesken ja miksi? Mitä kirjoja voisit suositella muille? Voit keskustella aiheesta 28.11.2022 klo 23 asti.