Vauvan mustekala ja pinkit köynnössukat

Kohta onkin jo vuosi siitä kun edellisen mustekalan virkkasin. Minä kun vähemmän virkkailen niin ei ole sellaista tuntumaa kuin sukkapuikkojen kanssa. En hakenut tuohon pääosaan mitään ohjetta kunhan vaan virkkailin ja tulihan se pyöreä. Vanua työntelin sisukseen ennenkuin virkkasin reiän umpeen. Lonkerot virkkasin suoraan pääosaan että säästyin ompelemiselta. Lonkeroiden ohjetta piti vähän tarkistaa netistä että miten ne saa menemään kierteelle. Ei sitä voi millään muistaa jos on vuosi väliä edellisestä virkkauksesta. Lanka on 70% bambu ja 30% puuvilla. Silmät virkkasin ketjusilmukoilla ja ompelin kiinni rullalangalla. Suu ommeltu jälkipistoin.

Nämä sukat ovat malliltaan toisinto edellisistä köynnössukista maaliskuun lopulta. Tämä pinkki väri jotenkin hävittää kuvion joka vihreissä sukissa oli paljon näkyvämpi. Pinkki väri on vaan niin mun mielivärini. Kulkenut mukana jo ihan teinistä eikä ole hävinnyt mihinkään vanhoilla päivilläkään. Minä olen niinkuin entinen naapurin mummo joka kuoli yli kahdeksankymppisenä mutta niin vaan loppuun asti tykkäsi pinkistä ja vaaleanpunaisesta. Minulla menee varmaan samoin. Minä jos kuka olen selvä punaisen ystävä, sininen ei kuulu mun väreihin ollenkaan. Lankavarastostani ei montaa sinistä kerää löydy.

Niin tämä köynnöskuvio oli Valittujen Palojen vanhasta käsityökirjasta. Ihan vaan pelkkä ruutupiirros ja maininta että eri kerroksilla silmukkamäärä vaihtelee. Jokaisella kerroksella neulotaan kaksi silmukkaa yhteen ja langankierrot tehtiin vain joka toisella. Vasta nyt sen tajusin tarkkaan noissa edellisissä sukissa että miten silmukkamäärä pysyy loppuun asti samana. Joskus vuosikymmeniä sitten ensimmäiset köynnöskuviosukat neulottuani en sitä tajunnunut ollenkaan. Lankaa kului sukkapariin 54g ja neuloin 2:n puikoilla.

Testineulontahuivi

Taas välillä näitä testineulontoja. Nyt on vuorossa iso kolmihuivi. Arteeni eli Sari Ojalehto on tämän suunnittelija. Helppo malli alussa ja ihan lopussa. Välissä tuota kuvioneulontaa joka ei niin helppo ollut mutta mielenkiintoinen pelkkään ainaoikeaan verrattuna. Alkuun piti tulla ohjeen mukaan yksi metri tuota ainaoikea neulosta. Jaksoin 70cm neuloa mutta tuo kuviollinen osuus oli sitten pidempi kuin ohjeessa joka sekään ei ollut niin tarkkaa. Loppupätkä ainaoikeaa jäi liian lyhyeksi mutta lopetin sen sitten kun lankamäärä loppui jonka olin varannut. Lankaa meni minulla 300g vaikka juoksevuus oli suunnilleen sama kuin ohjeessa mainittu. 

Alussa kun lupauduin testaamaan niin ajattelin Novitan Nallea mutta sitten muistin että onhan minulla ihan aitoa valkoista suomenlampaanvillalankaa. Lanka on äitini 90-luvulla olleista lampaista keritty ja kehruutettu silloin Paimion kehräämössä. Eikä se kehräämö kauaa silloin toiminutkaan kun ehdittiin yhden kerran siellä kehruuttaa. Perniössä oli kanssa kehräämö johon vietiin useamman kerran villoja. Sekin sitten lopetti kun omistaja kuoli ja kehruukoneet osti joku pienkehräämö jostain Pohjanmaalta.

Tämä testihuivi oli tosiaan mielenkiintoinen neulottava mutta erilaiset neuleet tässä eivät menneet oikein yhteen. Ainaoikeinneule on löysempää muutenkin ja kuviossa pieniä palmikoita jotka vetävät kasaan neulosta. Eikä tullut mieleen että olisin vaihtanut kuvioneuleeseen isommat puikot. Suunnittelija siitä vasta mainitsi kun olin saanut huivin valmiiksi. Sitähän se tämä testineulonta on että pitäisi testaajienkin vähän miettiä mutta tämä oli suunnittelijalle hyvä tieto että osaa korjata ohjeeseen. 

Hastagit 

#arteeni

#arteeni_silvermoonshimmer 

Puffalan Säihkysukat

Kevät ja kesä tuntuu nyt sukissakin. Ei muuten mutta langan hempeyden ja pitsikuvion takia. Tämä lanka on käsinvärjättyä niin pinta on tuollainen vähän rosoisen oloinen väritykseltään. Haalea vaaleanvihreä olisi varmaan lähinnä värin määrittelyä. Sitten se pieni määrä mikä langassa on tuota kimaltelevaa niin ei kuvassa näy ollenkaan. Sukkien mallikuvio on sama jolla aikoinaan olen pitsisukkien neulomisen aloittanut. Valittujen Palojen vanhasta 70-luvulla ilmestyneestä käsityökirjasta. Löytyy kuvio Dropsin ohjeistakin ja varmaan muualtakin. Silloin aikojen alussa kun ensimmäistä sukkaparia neuloin en osannut ajatella että miten se mallikuvio pysyy samanlevyisenä. Mallipiirroksen alla lukee että silmukkaluku vaihtelee kahdella kerroksella ollen 8 ja 9 silmukkaa käsittäen mallikuvion leveyden. En tosiaan osannut sitä ajatella siinä vaiheessa kun kuvio on vaan sukan pääliosassa. Kavennukset tulevat joka kerroksella mutta langankierrot vain jokatoisella. Nyt sekin oppi on mennyt perille kun ensimmäisen pitsisukkaparin neulomiseta on aikaa kohta 40 vuotta.

Lanka on Puffalan Sukka-Puffa Säihky ja koostumus 75% merinovilla/20% polyamidi/5% stellina. Tuo viimeinen osa on se kimalteleva metallilanka jonka näkee vain kun tarkasti katsoo. Ei siis kuvassa erotu mitenkään. Terän pituus sukissa venyttämättä 23cm. Lankaa meni sukkapariin 60g ja neuloin 2:n puikoilla. 

Testineulontana kämmekkäät

Välillä sattuu silmiini noita testineulojien hakuja facen puolella. Kun malli näyttää minusta mielenkiintoiselle niin tottakai lupaudun neulojaksi. Välillä niitä ilmoittautuneita tulee niin paljon että ei edes pääse loppuviivoille. Nyt tässä pari viikkoa sitten sattui samoille päiville kaksikin mielenkiintoista neulottavaa ja molempiin pääsin mukaan. Tämä minkä nyt esittelen ovat kämmekkäät joissa käden selkämyksessä palmikkokuvio joka pitää ajatuksen tehokkasti mallikuvion seuraamisessa. 

Kämmekkäät on suunnitellut Alexandra Jordas, minulle ihan uusi suunnittelija mutta tuntuu näin ensimmäisessä hänen testineulonnassa että hyvältä näyttää. Niin näissä kämmekkäissä se mielenkiintosin osuus oli juuri tuo käden selkämyksessä kulkeva palmikko. Ohje oli selkeä enkä löytänyt muuta huomautettavaa kuin se että peukalon alta poimittavia silmukoita saa olla enemmän ettei jää niitä parsittavia reikiä. Tämän olen huomannut että moni valittaa kintaiden teossa juuri tuota että peukalon juureen jää niitä reikiä kun poimitaan liian vähän silmukoita. Voihan ne ylimääräiset kaventaa heti seuraavalla kerroksella pois ettei peukalosta tule liian leveä.

Lankana testissä oli Novitan Nalle mutta käytin Nallen vahvuista 100% suomenlampaanvillalankaa. Lanka on äitini lampaiden villoista joskus aikaa sitten kehruutettua yhdellä lähikehräämöllä jota sitäkään ei ole enää ollut vuosikymmeniin. Kämmekkäisiin meni vain 47g ja neuloin 2½:n puikoilla. 

Pienet kukkasukat

Nyt sain inspiraation näihin sukkiin edellisen työni kuvioista eli villahameesta. Siis tuon pikkukukan kuvio on Pinterestistä. Mallikuviossa on vain yksi rivi kukkia mutta ajattelin että on kauniimpi kun siirtää toisen rivin vähän eri kohtaan. Pohjakuvio on kirjasta Fair Islen neulekuviot. Etsin sellaista kuviota että on yhtä korkea kuin pääliosan kukkakuvio. Kuvioiden välissä on aina yksi rivi valkoisella. Pohjakuvio olisi saanut olla yksinkertaisempi mutta näillä mennään. Seuraavaa ohjetta pukkaa taas tuosta pohjakuviosta. 

Aloituskerroksen tein luomalla silmukat puikolle ja virkkuukoukulle että tulee tuollainen simpukkareuna tai miksi sitä kutsutaan. Vaikka lankoja on kolmea eriväriä niin kuvio koostuu aina kahdesta langasta kerrallaan. Helppo siinä mielessä jos pelkää kirjoneuleen neulomista monella värillä. Lyhytvartiset ja -teräiset niin sukkien paino on vain 60g. Sukat neulottu muuten 2½:n puikoilla paitsi kärki 2:lla.

Villahame

Oikeastaan tämän villahameen alku on Taito E-P-KALista Kaiku-kirjoneulehame. En tilannut tuohon kyseiseen hameeseen lankoja kun niitä on kotona ihan tarpeeksi. Alun valepalmikko-vyötäröresorin tein ohjeen mukaan mutta sitten tuli mieleen ihan omat ajatukset. Omat lankani olivat hiukan ohuempia kuin ohjeen Maija-langat. Siksi loin aloitukseen silmukkamäärän joka oli L-kokoon tarkoitettu. Otin minä talteen itselleni KALin ohjeet jos kuitenkin tulisi mieleen neuloa sekin hame. Tykkäisin vaan tehdä ohuemmista langoista ja miksikäs se ei onnistuisi kun ottaisin suurimman koon silmukkamäärät.

Niin tämä mun hame tuli sitten muuten omalla ohjeella mutta pienen kukkakuvion otin Pinterestistä ja ohdakkeen kuvion Puikkomaisterin sukkakirjasta. Eihän kuviot ihan tasan menneet silmukkamäärän kanssa mutta käännän hameen päälle niin että kuvion vaihtokohta tulee sivulle niin etumus ja takamus näyttävät kauniille. Langat ovat kaikki 100% villaa ja tuo vihreä jopa merinovillaa. Violetin langan olen joskus ostanut paikalliselta kirppikseltä. Valkoinen on äitivainajani lampaiden villoista kehruutettua lankaa. Taitaa olla karitsanvillaa kun tuntu oli niin pehmeä. Hameen pituus 40cm ja paino 200g. Neulottu 2½:n ja 3:n pyöröillä.

Vauvan vaunupeitto

Tuli alkuvuodesta niin kiva pyyntö että ilomielin tämän toteutin eli vauvan vaunupeitosta oli kyse. Tilaaja osti itse langat että sai mieleisen värin. Peiton ohjekin oli valmiiksi mietitty että mulle jäi vain se neulominen. Vaikka tykkään pitsineuleen neulomisesta niin ihan sama kuvio alkoi puolenvälin jälkeen vähän tympäistä mutta loppuihan se viimeinenkin kerä eli lankaa oli 5x50g. Lanka on Dropsin Baby Merino, 100% merinovillaa. Niin pehmeää ettei yhtään pistele. Tuttu lankahan tämä on ennestäänkin kun olen samasta langasta neulonut vauvan sukkia, myssyjä, kaulureita ja montaa muuta pientä asustetta. Peitto neulottu tasoneuleena 3½:n pyöröillä ja koko on 60cm x 100cm. Venähti varmaan vielä pituutta lisää kun pesin peiton valmiina hellällä käsinpesulla.

Tässä oikeampi väri peitolle

Jännitti lopussa että saanko langan käytettyä ihan viimeiseen pätkään. Mittasin muutama kerros ennen loppua että paljonko menee lankaa yhteen kerrokseen neulottuna. Päättelykerrokseen kuvittelin menevän kaksi kertaa normikerroksen verran. Niin hyvin sain menemään ettei jäänyt kuin 5cm päättelypätkä. Harvoin menee langankulutus noin nappiin.