Tänä vuonna pääsiäisen ja vapun väliin mahtuu vaan muutama arkipäivä. Ne meikäläisellä meneekin sillä tutulla arjen rutiinilla. Aamulla herättyä laitan ensimmäisenä kahvin tippumaan ja sillä se päivä vierähtää mukavasti käyntiin. Illalla olen viimeisenä merkannut päivän askeleet vihkoon johtuen 500000 askeleen kävelyhaasteestani. Tähän mennessä haasteeni on edennyt suunnitelmien mukaan.
Tänä vuonna pääsiäinen sijoittuu myöhäiseen ajankohtaan. Tänään vietetään kiirastorstaita, huomenna on pitkäperjantai, sitten lankalauantai ja sukkasunnuntai. Maanantailla, toisella pääsiäispäivällä ei taida sen erikoisempaa nimeä olla.
Aikoinaan blogeissa kiersi Kolme asiaa elämästä -blogihaaste. Tämä postaus ei mene sen haasteen mukaan, mutta vähän sinne päin kuitenkin. Vanhasta blogihaasteesta otin suoraan yhden kohdan mukaan. Nyt vastaan neljään asiaan neljällä kohdalla.
Löysin kivan kävelyhaasteen. Haasteessa asetetaan itselle askeltavoite ja aikaa askelten keräämiselle on 100 päivää. Haaste vaikutti niin mielenkiintoiselle, että päätin ottaa sen mukaan omaan päiväohjelmaani.
Mietin, että tavoitteeni pitää olla sellainen, että sitä on mielekästä toteuttaa. Huomioin myös, että olen aloittamassa pyöräilykauden, joten pyöräily vie päivän kävelylenkeistä askeleineen siivun. Samoin mietin, että vaikka kotona touhuillessa tulee paljon askelia, niin en ala kotona kulkemaan askelmittarin kanssa, vaan askeleeni kerään pääasiassa ulkoillessa. Ja toki oma kuntokin täytyi huomioida, ettei tule haukanneeksi liian isoa urakkaa. Lopulta päätin laittaa tavoitteeksi 500000 askelta 100:n päivän aikana. Siitä tulee 5000 askelta päivälle.
Nyt olen toteuttanut muutaman päivän haastetta. Aloitin 29.3 ja sata päivää näyttää tulevan täyteen 6.7. Ensimmäiset päivät on mennyt hyvin. Askeleita on tullut päivässä reilusti yli tuon 5000 lukuun ottamatta eilistä, kun kävimme kyläilemässä enkä ehtinyt kuin pienelle kävelylenkille. Mutta koska askeleita oli tullut jo reilusti varastoon, sain paikattua eilisen varastossa olleilla askeleilla. Päivän saldon merkkaan vihkoon, niin pysyn laskuissa mukana.
Ajattelin silloin tällöin laittaa tänne blogiin miten haasteeni etenee. Yleensä innostun asioista helposti, mutta pitkäjänteisyys on niin ja näin. Mutta kun haaste on julkista, niin se varmaan auttaa innostuksen jatkuvan ja pääsen tavoitteeseen asti.
Ilmat viileni taas, mutta kiva ulkoilukeli siellä kuitenkin on edelleen. Mukavaa päivää kaikille!
Blogini täyttää tänään 15 vuotta. Selailin blogia taaksepäin ja tulihan siitä itselle melkoinen nostalgiamatka. Paljon olen vuosien varrella ehtinyt postailla tänne. Monet asiat on ehtinyt jo unohtua ja palasi mieleen blogia selaillessa.
Kun aloitin blogin asuttiin maalla ja olin vielä työelämässä mukana. Lapset oli jo muuttaneet pois kotoa ja perustaneet omat perheensä. Olin jo kahden pikkuisen mummi. Nyt vanhin lapsenlapsi tulee jo täysi-ikäiseksi tänä vuonna.
Vuosien varrella täällä on hoidettu kukkia, pihaa ja puutarhaa, sisustettu, askarreltu, tehty käsitöitä, patikoitu luonnossa, matkailtu kotimaassa ja ulkomailla, nautittu tavallisesta arjesta, juhlista, jouluista, pääsiäisistä ja vaikka mitä. Nämä sanat kirjoitin kun blogi täytti 7 vuotta ja hyvin ne sopii tähänkin synttärimuisteloon.
15 vuoden aikana blogistania on muuttunut paljon. Monet blogit on lopettaneet , mutta onneksi vieläkin löytyy blogeja luettavaksi. Itsellänikin oli hetki kun olin varma, että tämä blogi tuli tiensä päähän ja jää omaksi päiväkirjakseni. Ehdin siivoilla blogia ja poistin turhia postauksia. Mutta jokin tässä blogin pitämisessä kiehtoo ja kaivoin taas blogin esiin ja aloin päivittämään tätä. Kiva on ollut tehdä taas postauksia tänne.
Kiitos kaikille ketkä olette täällä vuosien varrella vierailleet.
1. Aurinko on paistanut useana päivänä ja lämpötila on sahannut nollan molemmin puolin. Lumisadettakin on saatu ja yksi kunnon takatalvi. Kävelytiet on ollut välillä niin liukkaita, että kehoitettiin olemaan sisätiloissa koska terveyskeskukset oli ruuhkautuneet liukastuneista.
2. Sain äidiltä ennakkoon synttärilahjaksi keinutuolin. Toin sen tänne Pieksämäen kotiin. Siinä on tämä mummeli jo istunut ahkerasti, neulonut villasukkia ja kuunnellut samalla äänikirjoja. Nyt kuuntelussa on Jill Mansellin romaani Pitäisikö kertoa? Keveää kuunneltavaa neulomisen lomassa.
3. Kevätaurinko on herätellyt meitä miehen kanssa talvihorroksesta ja kotoiluhorroksesta. Ja onpa alettu tutkimaan lähialueiden karttoja sillä silmällä, että kunhan kevät kunnolla tulee, niin jotain pientä lähimatkailua aletaan harrastamaan. Eli jos meitä ei kohta löydäkkään kotoa, niin ainakin jostain lähialueelta retkeilemästä.
Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!
Tänä vuonna tulee kahdeksan vuotta kun ostettiin tämä Jyväskylän koti ja viihdytään täällä edelleen hyvin. Jos meitä ei löydä Pieksämäen kodista niin sitten löytää täältä. Matkailu on jäänyt lähes kokonaan, kun reissataan kotiemme väliä. Siitä tulee meille riittävästi vaihtelua. Yleensä ajellaan kotikaupunkien välimatka omalla autolla, mutta myös junayhteys on hyvä.
Sain juuri valmiiksi neljät pitempivartiset sukat. Neuloin ne iloisen värisistä 7 Veljestä Jättiraita langoista. Yhdessä lankakerässä on 150 G ja se riittää yhteen tällaiseen naisten sukkapariin.
Tänään näyttäisi aurinkokin kurkistavan taivaalta. Mukavaa päivää kaikille!
