Miina

See also: miina

Estonian

Etymology

From German Wilhelmina.

Proper noun

Miina

1. a female given name

Finnish

Etymology

Short for Vilhelmiina.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmiːnɑ/, [ˈmiːnɑ̝]
• Rhymes: -iːnɑ
• Syllabification^(key): Mii‧na

Proper noun

Miina

1. a female given name
   • 1959, Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1, WSOY, published 1965, page 104:

     Ajatuksissaan kirkkoherra nimitti Helsingistä mukana tuotua taloudenhoitajaa Minnaksi, vaikka Ellen meni siinäkin naurettavuuteen asti, että nimityksen pitäisi kuulua Miina.

     In his thoughts, the vicar called the housekeeper brought over from Helsinki Minna, even though Ellen went almost to a ridiculous extent to say that she should be called Miina.

   • 1970, Veronica Pimenoff, Pohjoiset pelit, Tammi, →ISBN, page 103:

     Pari vuotta sitten Minna-nimi olikin ollut muodissa, tuon ikäisiä Minnoja vilisi joka paikassa. Toista oli hänen aikanaan, kun koulussa muut haukkuivat Minna Canthiksi ja huusivat perään että "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!"

     She was called Minna too. Minna had heard her mother call for her. A couple of years later Minna was a fashionable name and there were Minnas of the same age everywhere. It was different back in her time, when the others mocked her by calling her Minna Canth and rhyming "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!" [Miina, Miina, the coffee's ready, Miina should go get it from the kitchen now!].

Declension

Inflection of Miina (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		Miina	Miinat
genitive		Miinan	Miinojen
partitive		Miinaa	Miinoja
illative		Miinaan	Miinoihin
		singular	plural
nominative		Miina	Miinat
accusative	nom.	Miina	Miinat
	gen.	Miinan
genitive		Miinan	Miinojen Miinain rare
partitive		Miinaa	Miinoja
inessive		Miinassa	Miinoissa
elative		Miinasta	Miinoista
illative		Miinaan	Miinoihin
adessive		Miinalla	Miinoilla
ablative		Miinalta	Miinoilta
allative		Miinalle	Miinoille
essive		Miinana	Miinoina
translative		Miinaksi	Miinoiksi
abessive		Miinatta	Miinoitta
instructive		—	Miinoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Miina (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Miinani Miinani accusative nom. Miinani Miinani gen. Miinani genitive Miinani Miinojeni Miinaini rare partitive Miinaani Miinojani inessive Miinassani Miinoissani elative Miinastani Miinoistani illative Miinaani Miinoihini adessive Miinallani Miinoillani ablative Miinaltani Miinoiltani allative Miinalleni Miinoilleni essive Miinanani Miinoinani translative Miinakseni Miinoikseni abessive Miinattani Miinoittani instructive — — comitative — Miinoineni second-person singular possessor singular plural nominative Miinasi Miinasi accusative nom. Miinasi Miinasi gen. Miinasi genitive Miinasi Miinojesi Miinaisi rare partitive Miinaasi Miinojasi inessive Miinassasi Miinoissasi elative Miinastasi Miinoistasi illative Miinaasi Miinoihisi adessive Miinallasi Miinoillasi ablative Miinaltasi Miinoiltasi allative Miinallesi Miinoillesi essive Miinanasi Miinoinasi translative Miinaksesi Miinoiksesi abessive Miinattasi Miinoittasi instructive — — comitative — Miinoinesi first-person plural possessor singular plural nominative Miinamme Miinamme accusative nom. Miinamme Miinamme gen. Miinamme genitive Miinamme Miinojemme Miinaimme rare partitive Miinaamme Miinojamme inessive Miinassamme Miinoissamme elative Miinastamme Miinoistamme illative Miinaamme Miinoihimme adessive Miinallamme Miinoillamme ablative Miinaltamme Miinoiltamme allative Miinallemme Miinoillemme essive Miinanamme Miinoinamme translative Miinaksemme Miinoiksemme abessive Miinattamme Miinoittamme instructive — — comitative — Miinoinemme second-person plural possessor singular plural nominative Miinanne Miinanne accusative nom. Miinanne Miinanne gen. Miinanne genitive Miinanne Miinojenne Miinainne rare partitive Miinaanne Miinojanne inessive Miinassanne Miinoissanne elative Miinastanne Miinoistanne illative Miinaanne Miinoihinne adessive Miinallanne Miinoillanne ablative Miinaltanne Miinoiltanne allative Miinallenne Miinoillenne essive Miinananne Miinoinanne translative Miinaksenne Miinoiksenne abessive Miinattanne Miinoittanne instructive — — comitative — Miinoinenne third-person possessor singular plural nominative Miinansa Miinansa accusative nom. Miinansa Miinansa gen. Miinansa genitive Miinansa Miinojensa Miinainsa rare partitive Miinaansa Miinojaan Miinojansa inessive Miinassaan Miinassansa Miinoissaan Miinoissansa elative Miinastaan Miinastansa Miinoistaan Miinoistansa illative Miinaansa Miinoihinsa adessive Miinallaan Miinallansa Miinoillaan Miinoillansa ablative Miinaltaan Miinaltansa Miinoiltaan Miinoiltansa allative Miinalleen Miinallensa Miinoilleen Miinoillensa essive Miinanaan Miinanansa Miinoinaan Miinoinansa translative Miinakseen Miinaksensa Miinoikseen Miinoiksensa abessive Miinattaan Miinattansa Miinoittaan Miinoittansa instructive — — comitative — Miinoineen Miinoinensa

Statistics

• Miina is the 338^th most common female given name in Finland, belonging to 1,303 female individuals (and as a middle name to 515 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Anagrams

• Naimi