elohoone

Ingrian

Etymology

From elo (“life”) +‎ hoone (“house”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈeloˌhoːne/, [ˈe̞ɫo̞ˌhoːn]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈeloˌhoːne/, [ˈe̞ɫo̞ˌho̝ːne̞]
• Rhymes: -oːn, -oːne
• Hyphenation: e‧lo‧hoo‧ne

Noun

elohoone

1. dwelling place, shelter
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Vet kaik, minenkä möö p[o]lzuitamma meijen elämääs, - kaikellaiset tööasut, rooka, vaate, elohoone, - on valmissettu siitä, mitä möö saautamma loonnoost.

     For everything that we use while we're living, - all kinds of tools, food, clothing, shelter, - is produced from what we get from the nature.

Declension

Declension of elohoone (type 6/lähe, no gradation)
	singular	plural
nominative	elohoone	elohooneet
genitive	elohooneen	elohoonein
partitive	elohoonetta	elohooneita
illative	elohooneesse	elohooneisse
inessive	elohoonees	elohooneis
elative	elohooneest	elohooneist
allative	elohooneelle	elohooneille
adessive	elohooneel	elohooneil
ablative	elohooneelt	elohooneilt
translative	elohooneeks	elohooneiks
essive	elohooneenna, elohooneen	elohooneinna, elohoonein
exessive1)	elohooneent	elohooneint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.