Ingrian

edit

Etymology

edit

From eri (different) +‎ -ttee. Akin to Finnish erittäin.

Pronunciation

edit

Adverb

edit

erittee

  1. especially
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Monikkaan päivän peräst neet omenat, taitaa, i itse lankiijaisivat puust, erittee tuulisääl.
      After a few days these apples, it seems, would fall from the tree themselves, too, especially in windy weather.
  2. extremely, exceptionally
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:
      Paino veel voip olla erittee voimakas.
      Stress can also be extremely strong.
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 29:
      Meren pohjaas veel elläät erittee käppiät meritähet.
      On the bottom of the sea also live exceptionally beautiful starfishes.

References

edit
  • Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 26