Finnish

edit

Etymology

edit

Uncertain, has sometimes been theorized to be a borrowing from Proto-Germanic *swīkwaną (suggesting derivation through Proto-Finnic *huigat'ak).

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈhui̯jɑtɑˣ/, [ˈhui̯j(ː)ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uijɑtɑ
  • Syllabification(key): hui‧ja‧ta

Verb

edit

huijata (transitive, usually atelic)

  1. to con, swindle, cheat, trick, deceive, hoax
    Synonyms: huiputtaa, petkuttaa, sumuttaa, vetää nenästä, viilata linssiin, (vulgar) kusettaa, nussia

Conjugation

edit
Inflection of huijata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huijaan en huijaa 1st sing. olen huijannut en ole huijannut
2nd sing. huijaat et huijaa 2nd sing. olet huijannut et ole huijannut
3rd sing. huijaa ei huijaa 3rd sing. on huijannut ei ole huijannut
1st plur. huijaamme emme huijaa 1st plur. olemme huijanneet emme ole huijanneet
2nd plur. huijaatte ette huijaa 2nd plur. olette huijanneet ette ole huijanneet
3rd plur. huijaavat eivät huijaa 3rd plur. ovat huijanneet eivät ole huijanneet
passive huijataan ei huijata passive on huijattu ei ole huijattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huijasin en huijannut 1st sing. olin huijannut en ollut huijannut
2nd sing. huijasit et huijannut 2nd sing. olit huijannut et ollut huijannut
3rd sing. huijasi ei huijannut 3rd sing. oli huijannut ei ollut huijannut
1st plur. huijasimme emme huijanneet 1st plur. olimme huijanneet emme olleet huijanneet
2nd plur. huijasitte ette huijanneet 2nd plur. olitte huijanneet ette olleet huijanneet
3rd plur. huijasivat eivät huijanneet 3rd plur. olivat huijanneet eivät olleet huijanneet
passive huijattiin ei huijattu passive oli huijattu ei ollut huijattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huijaisin en huijaisi 1st sing. olisin huijannut en olisi huijannut
2nd sing. huijaisit et huijaisi 2nd sing. olisit huijannut et olisi huijannut
3rd sing. huijaisi ei huijaisi 3rd sing. olisi huijannut ei olisi huijannut
1st plur. huijaisimme emme huijaisi 1st plur. olisimme huijanneet emme olisi huijanneet
2nd plur. huijaisitte ette huijaisi 2nd plur. olisitte huijanneet ette olisi huijanneet
3rd plur. huijaisivat eivät huijaisi 3rd plur. olisivat huijanneet eivät olisi huijanneet
passive huijattaisiin ei huijattaisi passive olisi huijattu ei olisi huijattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. huijaa älä huijaa 2nd sing.
3rd sing. huijatkoon älköön huijatko 3rd sing. olkoon huijannut älköön olko huijannut
1st plur. huijatkaamme älkäämme huijatko 1st plur.
2nd plur. huijatkaa älkää huijatko 2nd plur.
3rd plur. huijatkoot älkööt huijatko 3rd plur. olkoot huijanneet älkööt olko huijanneet
passive huijattakoon älköön huijattako passive olkoon huijattu älköön olko huijattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huijannen en huijanne 1st sing. lienen huijannut en liene huijannut
2nd sing. huijannet et huijanne 2nd sing. lienet huijannut et liene huijannut
3rd sing. huijannee ei huijanne 3rd sing. lienee huijannut ei liene huijannut
1st plur. huijannemme emme huijanne 1st plur. lienemme huijanneet emme liene huijanneet
2nd plur. huijannette ette huijanne 2nd plur. lienette huijanneet ette liene huijanneet
3rd plur. huijannevat eivät huijanne 3rd plur. lienevät huijanneet eivät liene huijanneet
passive huijattaneen ei huijattane passive lienee huijattu ei liene huijattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huijata present huijaava huijattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huijatakseni huijataksemme
2nd huijataksesi huijataksenne
3rd huijatakseen
huijataksensa
past huijannut huijattu
2nd inessive2 huijatessa huijattaessa agent4 huijaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huijatessani huijatessamme
2nd huijatessasi huijatessanne
3rd huijatessaan
huijatessansa
negative huijaamaton
instructive huijaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive huijaamassa
elative huijaamasta
illative huijaamaan
adessive huijaamalla
abessive huijaamatta
instructive huijaaman huijattaman
4th3 verbal noun huijaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huijaamaisillani huijaamaisillamme
2nd huijaamaisillasi huijaamaisillanne
3rd huijaamaisillaan
huijaamaisillansa

Derived terms

edit
nouns
verbs

Further reading

edit