Finnish

edit

Etymology

edit

kaavoittaa +‎ -minen

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkɑːʋoi̯tːɑminen/, [ˈkɑ̝ːʋo̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Hyphenation(key): kaa‧voit‧ta‧mi‧nen

Noun

edit

kaavoittaminen

  1. verbal noun of kaavoittaa
    1. zoning (defining the property use classification of an area)

Declension

edit
Inflection of kaavoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaavoittaminen kaavoittamiset
genitive kaavoittamisen kaavoittamisten
kaavoittamisien
partitive kaavoittamista kaavoittamisia
illative kaavoittamiseen kaavoittamisiin
singular plural
nominative kaavoittaminen kaavoittamiset
accusative nom. kaavoittaminen kaavoittamiset
gen. kaavoittamisen
genitive kaavoittamisen kaavoittamisten
kaavoittamisien
partitive kaavoittamista kaavoittamisia
inessive kaavoittamisessa kaavoittamisissa
elative kaavoittamisesta kaavoittamisista
illative kaavoittamiseen kaavoittamisiin
adessive kaavoittamisella kaavoittamisilla
ablative kaavoittamiselta kaavoittamisilta
allative kaavoittamiselle kaavoittamisille
essive kaavoittamisena kaavoittamisina
translative kaavoittamiseksi kaavoittamisiksi
abessive kaavoittamisetta kaavoittamisitta
instructive kaavoittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaavoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)