See also: Korte, körte, and kørte

Bikol Central

edit

Etymology

edit

Borrowed from Spanish corte.

Pronunciation

edit
  • Hyphenation: kor‧te
  • IPA(key): /ˈkoɾte/ [ˈkoɾ.te]

Noun

edit

korte

  1. shape
    Synonym: porma
  2. (law) court
    Synonym: husgado

Derived terms

edit

Danish

edit

Adjective

edit

korte

  1. definite of kort
  2. plural of kort

Dutch

edit

Pronunciation

edit
  • Audio:(file)

Adjective

edit

korte

  1. inflection of kort:
    1. masculine/feminine singular attributive
    2. definite neuter singular attributive
    3. plural attributive

Verb

edit

korte

  1. (dated or formal) singular present subjunctive of korten

Finnish

edit

Etymology

edit

From Proto-Finnic *kort'ëh. Cognates include Karelian korteh and Veps kortez.[1]

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkorteˣ/, [ˈko̞rt̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -orte
  • Syllabification(key): kor‧te

Noun

edit

korte

  1. horsetail (any of the pteridophytic plants in the taxonomic genus Equisetum of the family Equisetacae)

Declension

edit
Inflection of korte (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative korte kortteet
genitive kortteen kortteiden
kortteitten
partitive kortetta kortteita
illative kortteeseen kortteisiin
kortteihin
singular plural
nominative korte kortteet
accusative nom. korte kortteet
gen. kortteen
genitive kortteen kortteiden
kortteitten
partitive kortetta kortteita
inessive kortteessa kortteissa
elative kortteesta kortteista
illative kortteeseen kortteisiin
kortteihin
adessive kortteella kortteilla
ablative kortteelta kortteilta
allative kortteelle kortteille
essive kortteena kortteina
translative kortteeksi kortteiksi
abessive kortteetta kortteitta
instructive korttein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of korte (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kortteeni kortteeni
accusative nom. kortteeni kortteeni
gen. kortteeni
genitive kortteeni kortteideni
kortteitteni
partitive kortettani kortteitani
inessive kortteessani kortteissani
elative kortteestani kortteistani
illative kortteeseeni kortteisiini
kortteihini
adessive kortteellani kortteillani
ablative kortteeltani kortteiltani
allative kortteelleni kortteilleni
essive kortteenani kortteinani
translative kortteekseni kortteikseni
abessive kortteettani kortteittani
instructive
comitative kortteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kortteesi kortteesi
accusative nom. kortteesi kortteesi
gen. kortteesi
genitive kortteesi kortteidesi
kortteittesi
partitive kortettasi kortteitasi
inessive kortteessasi kortteissasi
elative kortteestasi kortteistasi
illative kortteeseesi kortteisiisi
kortteihisi
adessive kortteellasi kortteillasi
ablative kortteeltasi kortteiltasi
allative kortteellesi kortteillesi
essive kortteenasi kortteinasi
translative kortteeksesi kortteiksesi
abessive kortteettasi kortteittasi
instructive
comitative kortteinesi
second-person plural possessor
singular plural
nominative kortteenne kortteenne
accusative nom. kortteenne kortteenne
gen. kortteenne
genitive kortteenne kortteidenne
kortteittenne
partitive kortettanne kortteitanne
inessive kortteessanne kortteissanne
elative kortteestanne kortteistanne
illative kortteeseenne kortteisiinne
kortteihinne
adessive kortteellanne kortteillanne
ablative kortteeltanne kortteiltanne
allative kortteellenne kortteillenne
essive kortteenanne kortteinanne
translative kortteeksenne kortteiksenne
abessive kortteettanne kortteittanne
instructive
comitative kortteinenne

Derived terms

edit
compounds

References

edit
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

edit

Anagrams

edit

Norwegian Bokmål

edit

Adjective

edit

korte

  1. definite singular of kort
  2. plural of kort

Verb

edit

korte (imperative kort, present tense korter, passive kortes, simple past and past participle korta or kortet, present participle kortende)

  1. to shorten (something)

Synonyms

edit
edit

References

edit

Norwegian Nynorsk

edit

Adjective

edit

korte

  1. definite singular of kort
  2. plural of kort

Swedish

edit

Adjective

edit

korte

  1. definite natural masculine singular of kort

Anagrams

edit

Tagalog

edit

Etymology

edit

Borrowed from Spanish corte.

Pronunciation

edit

Noun

edit

korte (Baybayin spelling ᜃᜓᜇ᜔ᜆᜒ)

  1. shape; form
    Synonyms: hugis, tabas
  2. cut; style
    Synonym: tabas
  3. court (collective body of persons forming the retinue of a sovereign or person high in authority)
  4. (law) court
    Synonym: hukuman

Derived terms

edit
edit

Further reading

edit
  • korte”, in Pambansang Diksiyonaryo | Diksiyonaryo.ph, Manila, 2018

Yogad

edit

Etymology

edit

From Spanish corte (court).

Noun

edit

korte

  1. court (of law)