koskia

Finnish

Noun

koskia

1. partitive plural of koski

Anagrams

• kaksio, kiskoa, koiska

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *koskëdak. Cognates include Finnish koskea and Veps koskta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞s̠ke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞ʃkiɑ]
• Rhymes: -oskeː, -oskiɑ
• Hyphenation: kos‧ki‧a

Verb

koskia

1. (transitive) to touch (physically disturb or molest)

   Jos siä häntä koset, miä tapan siun! ― If you touch her, I'll kill you!

Conjugation

Conjugation of koskia (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kosen	en kose	1st singular	oon koskent, oon koskenut	en oo koskent, en oo koskenut
2nd singular	koset	et kose	2nd singular	oot koskent, oot koskenut	et oo koskent, et oo koskenut
3rd singular	koskoo	ei kose	3rd singular	ono koskent, ono koskenut	ei oo koskent, ei oo koskenut
1st plural	kosemma	emmä kose	1st plural	oomma koskeneet	emmä oo koskeneet
2nd plural	kosetta	että kose	2nd plural	ootta koskeneet	että oo koskeneet
3rd plural	koskoot1), koskevat2), kosetaa	evät kose, ei koseta	3rd plural	ovat koskeneet	evät oo koskeneet, ei oo kosettu
impersonal	kosetaa	ei koseta	impersonal	ono kosettu	ei oo kosettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kosin	en koskent, en koskenut	1st singular	olin koskent, olin koskenut	en olt koskent, en olt koskenut
2nd singular	kosit	et koskent, et koskenut	2nd singular	olit koskent, olit koskenut	et olt koskent, et olt koskenut
3rd singular	koski	ei koskent, ei koskenut	3rd singular	oli koskent, oli koskenut	ei olt koskent, ei olt koskenut
1st plural	kosimma	emmä koskeneet	1st plural	olimma koskeneet	emmä olleet koskeneet
2nd plural	kositta	että koskeneet	2nd plural	olitta koskeneet	että olleet koskeneet
3rd plural	koskiit1), koskivat2), kosettii	evät koskeneet, ei kosettu	3rd plural	olivat koskeneet	evät olleet koskeneet, ei olt kosettu
impersonal	kosettii	ei kosettu	impersonal	oli kosettu	ei olt kosettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	koskisin	en koskis	1st singular	olisin koskent, olisin koskenut	en olis koskent, en olis koskenut
2nd singular	koskisit, koskiist1)	et koskis	2nd singular	olisit koskent, olisit koskenut	et olis koskent, et olis koskenut
3rd singular	koskis	ei koskis	3rd singular	olis koskent, olis koskenut	ei olis koskent, ei olis koskenut
1st plural	koskisimma	emmä koskis	1st plural	olisimma koskeneet	emmä olis koskeneet
2nd plural	koskisitta	että koskis	2nd plural	olisitta koskeneet	että olis koskeneet
3rd plural	koskisiit1), koskisivat2), kosettais	evät koskis, ei kosettais	3rd plural	olisivat koskeneet	evät olis koskeneet, ei olis kosettu
impersonal	kosettais	ei kosettais	impersonal	olis kosettu	ei olis kosettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kose	elä kose	2nd singular	oo koskent, oo koskenut	elä oo koskent, elä oo koskenut
3rd singular	koskekoo	elköö koskeko	3rd singular	olkoo koskent, olkoo koskenut	elköö olko koskent, elköö olko koskenut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	koskekaa	elkää koskeko	2nd plural	olkaa koskeneet	elkää olko koskeneet
3rd plural	koskekoot	elkööt koskeko, elköö kosettako	3rd plural	olkoot koskeneet	elkööt olko koskeneet, elköö olko kosettu
impersonal	kosettakkoo	elköö kosettako	impersonal	olkoo kosettu	elköö olko kosettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	koskenen	en koskene
2nd singular	koskenet	et koskene
3rd singular	koskenoo	ei koskene
1st plural	koskenemma	emmä koskene
2nd plural	koskenetta	että koskene
3rd plural	koskenoot	evät koskene, ei kosettane
impersonal	kosettannoo	ei kosettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		koskia	present	koskeva	kosettava
2nd	inessive	koskijees	past	koskent, koskenut	kosettu
	instructive	koskien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (koskekaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	koskomaa
	inessive	koskomaas
	elative	koskomast
	abessive	koskomata
4th	nominative	koskomiin
	partitive	koskomista, koskomist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞s̠ke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞ʃkiɑ]
• Rhymes: -oskeː, -oskiɑ
• Hyphenation: kos‧ki‧a

Noun

koskia

1. partitive singular of koski

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 197