annettu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Participle

[edit]

annettu

  1. past passive participle of antaa

Declension

[edit]
Inflection of annettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative annettu annetut
genitive annetun annettujen
partitive annettua annettuja
illative annettuun annettuihin
singular plural
nominative annettu annetut
accusative nom. annettu annetut
gen. annetun
genitive annetun annettujen
partitive annettua annettuja
inessive annetussa annetuissa
elative annetusta annetuista
illative annettuun annettuihin
adessive annetulla annetuilla
ablative annetulta annetuilta
allative annetulle annetuille
essive annettuna annettuina
translative annetuksi annetuiksi
abessive annetutta annetuitta
instructive annetuin
comitative annettuine
Possessive forms of annettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative annettuni annettuni
accusative nom. annettuni annettuni
gen. annettuni
genitive annettuni annettujeni
partitive annettuani annettujani
inessive annetussani annetuissani
elative annetustani annetuistani
illative annettuuni annettuihini
adessive annetullani annetuillani
ablative annetultani annetuiltani
allative annetulleni annetuilleni
essive annettunani annettuinani
translative annetukseni annetuikseni
abessive annetuttani annetuittani
instructive
comitative annettuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative annettusi annettusi
accusative nom. annettusi annettusi
gen. annettusi
genitive annettusi annettujesi
partitive annettuasi annettujasi
inessive annetussasi annetuissasi
elative annetustasi annetuistasi
illative annettuusi annettuihisi
adessive annetullasi annetuillasi
ablative annetultasi annetuiltasi
allative annetullesi annetuillesi
essive annettunasi annettuinasi
translative annetuksesi annetuiksesi
abessive annetuttasi annetuittasi
instructive
comitative annettuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative annettumme annettumme
accusative nom. annettumme annettumme
gen. annettumme
genitive annettumme annettujemme
partitive annettuamme annettujamme
inessive annetussamme annetuissamme
elative annetustamme annetuistamme
illative annettuumme annettuihimme
adessive annetullamme annetuillamme
ablative annetultamme annetuiltamme
allative annetullemme annetuillemme
essive annettunamme annettuinamme
translative annetuksemme annetuiksemme
abessive annetuttamme annetuittamme
instructive
comitative annettuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative annettunne annettunne
accusative nom. annettunne annettunne
gen. annettunne
genitive annettunne annettujenne
partitive annettuanne annettujanne
inessive annetussanne annetuissanne
elative annetustanne annetuistanne
illative annettuunne annettuihinne
adessive annetullanne annetuillanne
ablative annetultanne annetuiltanne
allative annetullenne annetuillenne
essive annettunanne annettuinanne
translative annetuksenne annetuiksenne
abessive annetuttanne annetuittanne
instructive
comitative annettuinenne

Anagrams

[edit]