koitoin
Jump to navigation
Jump to search
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From koti (“home”) + -toin. Akin to Finnish koditon.
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈko.itoi̯n/, [ˈko̞.itŏ̞n]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈko.itoi̯n/, [ˈko̞.id̥o̞i̯n]
- Rhymes: -o.itoi̯n
- Hyphenation: ko‧i‧toin
Adjective
[edit]koitoin (comparative koittomamp)
Declension
[edit]Declension of koitoin (type 15/koitoin, tt-t gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | koitoin | koittomat |
genitive | koittoman | koittommiin |
partitive | koitointa, koitoint | koittommia |
illative | koittommaa | koittommii |
inessive | koittomas | koittomis |
elative | koittomast | koittomist |
allative | koittomalle | koittomille |
adessive | koittomal | koittomil |
ablative | koittomalt | koittomilt |
translative | koittomaks | koittomiks |
essive | koittomanna, koittommaan | koittominna, koittommiin |
exessive1) | koittomant | koittomint |
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. |
References
[edit]- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 49